Euroopan energiaturvallisuus ja kriittiset infrastruktuurit ovat transatlanttisen turvallisuuden peruspilareita, jotka on tohtori Benjamin Schmittin mukaan kaikissa oloissa olennaisen tärkeää turvata.
– Venäjän värväämiksi epäiltyjen agenttien toteuttamien iskujen kasvava aalto eri puolilla maanosaa on muuttumassa paljon vakavammaksi, ja Naton liittolaisten on pian vastattava niihin paljon vakuuttavammin kuin pelkillä sanoilla, Schmitt sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (Cepa) julkaisemassa artikkelissa.
Vieraillessaan aiemmin tänä vuonna kongressimatkalla Saksassa Schmitt kertoo joutuneensa tilanteeseen, jossa hänen junavuoronsa Frankfurtin lentokentälle oli voimalinjoihin kohdistuneen sabotaasin vuoksi peruttu.
– Sabotaasin vaikutukset jäivät lieviksi. Rautatieonnettomuuksia tai uhreja ei raportoitu, rautatieyhteys korjattiin ja avattiin uudelleen nopeasti. Ehdin täpärästi lennolleni, hän toteaa.
– Laajemmin tarkasteltuna tämä rautatiehäiriöistä on kuitenkin yksi monista, joita Saksassa ja muualla EU:ssa on tapahtunut Venäjän hyökättyä helmikuussa 2022 Ukrainaan. Vastaava isku tapahtui lokakuussa 2022, vain muutama päivä sen jälkeen, kun räjähdykset olivat vaurioittaneet kolmea Nord Stream 1 ja 2 -kaasuputkien neljästä merenalaisesta runkolinjasta. Tuolloin Deutsche Bahn joutui pysäyttämään junaliikenteen suuressa osassa Pohjois-Saksaa, kun pää- ja varayhteyskaapelit katkesivat lähes samanaikaisesti noin 200 kilometrin etäisyydellä toisistaan, Schmitt huomauttaa.
Tapauksen saksalaistutkija sanoi toukokuussa Wall Street Journalille, että ”se haisi Venäjältä, se näytti Venäjältä”.
Benjamin Schmitt toimii tutkijana yhdysvaltalaisessa Pennsylvanian yliopistossa ja Cepassa.
Saksan rautateihin kohdistetut sabotaasi-iskut ovat Schmittin mukaan vain yksi esimerkki kymmenien eri puolilla Eurooppaa tapahtuneiden operaatioiden joukossa. Ne ulottuvat hänen mukaansa Itämeren ja Barentsinmeren merenalaisista putki- ja televiestintäkaapeleista aina Hampurin lähellä viime vuonna poraamalla vaurioitettuun maakaasuputkeen.
– Vaikka infrastruktuurin osa-alueet ja menetelmät eroavat toisistaan, niitä kaikkia yhdistää se, että eurooppalaiset viranomaiset eivät edelleenkään nimeä tekijää. Tutkinta voi olla vaikeaa puhtaasti teknisestä näkökulmasta, sillä rautatie-, putki- ja kaapeliverkostoja on kymmeniä tuhansia kilometrejä, ja se tekee sabotöörien saamisesta kiinni itse teossa haastavaa, Schmitt sanoo.
Se, että syyllistä ei useissa tapauksissa ole osoitettu, saattaa hänen mukaansa kertoa myös poliittisesta laskelmoinnista. On saatettu välttää viittaamista Venäjään silloinkin, kun riittävät todisteet olisivat olemassa. Samankaltainen varovaisuus on hänen mielestään aiheuttanut sen, että Venäjälle asetettujen pakotteiden täytäntöönpano ei ole ollut kovin kattavaa ja että läntistä sotilasapua on valunut Ukrainaan vaarallisen hitaasti.
Läntisten johtajien olisi Schmittin mukaan korkea aika suhtautua vakavasti siihen laajamittaiseen uhkaan, jonka Kremlin vuosia jatkuneet Euroopan kriittiseen energia- ja liikenneinfrastruktuuriin kohdistamat hybriditoimet aiheuttavat.
– Kreml on jo vuosia painottanut sellaisten valmiuksien kehittämistä, joilla voidaan sabotoida tai kerätä tiedustelutietoja eurooppalaisesta infrastruktuurista erityisesti etäisillä merialueilla. Tähän sisältyy Venäjän hallinnon panostus merenalaiseen teknologiaan ja osaamiseen muun muassa Kremlin syvänmeren tutkimuksen pääosaston (GUGI), Venäjän laivaston ja GRU:n sotilastiedusteluyksiköiden puitteissa, hän sanoo.
Venäjä ei ole hänen mukaansa edes salannut aikeitaan, vaan päinvastoin uhitellut sabotaasikyvykkyyksillään.
– Jos osoittautuu, että sabotaasihyökkäysten takana on ollut Venäjä, se edellyttäisi vastatoimia läntisiltä pääkaupungeilta ja vähintään vaatimuksia [Naton perussopimuksen] neljännen artiklan mukaisista konsultaatioista Naton jäsenvaltioiden kesken, hän toteaa.
– Nyt on aika parantaa yhteisiä valmiuksiamme osoittaa infrastruktuuri-iskujen tekijä ja lopulta estää ne. Transatlanttisten johtajien on moninkertaistettava ponnistelunsa energia-, televiestintä- ja kuljetusinfran valvonnan tehostamiseksi tekoälyä hyödyntäviä merenalaisia ja pintajärjestelmiä sekä kaupallisia satelliittipalveluita käyttäen, hän painottaa.
– Kansallisten turvallisuusviranomaisten on myös kerrottava julkisesti, mitä tutkinnat ovat paljastaneet, ja mahdollisuuksien mukaan nimettävä ja häpäistävä niiden takana olevat toimijat.
