Eduskunta saa 16. heinäkuuta 2024 lisää talousosaamista, kun helsinkiläinen kauppatieteiden maisteri Martin Paasi (kok.) aloittaa kansanedustajana.
Paasi nousee eduskuntaan europarlamenttiin valitun Pekka Toverin (kok.) tilalle.
51-vuotias talousasiantuntija Paasi tunnetaan varsinkin Rahapodi-podcastista. Hän on toiminut viimeksi Nordnet-pankin talousasiantuntijana.
Paasi valittiin viime vuoden eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä 4534 äänellä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Paasi oli ylipäänsä ehdoilla vaaleissa.
– Aloitan tosi hyvillä mielin ja innoissani. Lähden hommaan varovaisen positiivisena, Paasi kuvailee tunnelmiaan edustajakauden alkamisen kynnyksellä Verkkouutisille.
Ryhtiliike holhousyhteiskuntaan
Hän kertoo edustavansa kokoomuksen oikeaa laitaa.
– Mielestäni valtion on pyrittävä antamaan jokaiselle suomalaiselle edellytykset tulla sellaiseksi, mihin rahkeet riittävät. Ihmisiä, jotka eivät pysty pitämään itsestään huolta, on autettava. Kaikille on suotava todellinen mahdollisuus, tuli ihminen mistä olosuhteista tahansa. Ahkeruus on saatava kunniaan, Paasi avaa arvomaailmaansa.
– Pohjoismainen hyvinvointivaltio on pitkällä holhousyhteiskunnassa ja ryhtiliike olisi paikallaan, hän linjaa.
Rahapodin kautta Paasi on tullut tutuksi talouden, sijoittamisen ja säästämisen asiantuntijana.
– Kansanedustajana kirkkain fokukseni on siinä, että saataisiin Suomen talous kasvamaan, startup-skene nousuun ja vuosittain paljon miljardiluokan investointeja Suomeen. Yksi kansanedustaja ei pysty olemaan joka päädyssä, joten täytyy keskittyä johonkin. Haluaisin olla talouskansanedustaja. Talouskansan edustaja, Paasi kuvailee.
Paasin mukaan vaikuttamisen tarve on nyt suurempi kuin koskaan.
– Meidän on hyväksyttävä tosiasiat. Taloutemme on kuin juna, josta puuttuu veturi. Vauhtia on vielä mutta olemme pysähtymään päin, hän muistuttaa.
– Suomen talous on bkt:n osalta samalla tasolla kuin 17 vuotta sitten. Samaan aikaan verrokkimaiden bkt:t ovat kasvaneet merkittävästi. Meidän on saatava korjattua tämä.
Kriisitietoisuus vähäistä
Paasi ihmettelee myös yhteiskunnan vähäistä kriisitietoisuutta talouden osalta.
– Meidän täytyy tiedostaa tämänhetkinen tilanne, jotta voimme tehdä oikeanlaisia ja merkittäviä päätöksiä päästäksemme eteenpäin. Tämä on realismia, hän muistuttaa.
Suomen talouden saattaminen konkreettisesti liikkeelle vaatii Paasin mukaan lähtökohtaisesti kahta toimenpidettä: ulkomaisia investointeja sekä tuottavuuden parantamista. Nämä kulkevat pitkälti käsi kädessä.
– Meidän kannaltamme olennaista on, mikä osuus maailmantaloudesta tehdään Suomen rajojen sisäpuolella.
Ulkomaisilla suorilla investoinneilla Paasi viittaa yrityksiin, joilla menee lujaa ja joilla on kasvutarpeita.
– Jos tänne tulee miljardeja suoraan investoitua rahaa, se tulee kirjaimellisesti Suomeen. Näin saadaan töitä, tuotantoa, verotuloja molemmista sekä viennistä vetoapua Suomen taloudelle, hän havainnollistaa.
– Tässä ytimessä on tuottavuuden kasvu. Suomen talous ei ole kasvanut, koska Suomen tuottavuuskaan ei ole kasvanut merkittävästi. Tuottavuus tarkoittaa enemmän, parempaa, vähemmällä, Paasi kiteyttää.
Ansiotuloverotukseen porrastus
Suurimmiksi pullonkauloiksi investoinneille hän näkee kilpailun valtiontuista sekä tekijöiden riittävyyden.
– Valtiontuista emme voi kilpailla esimerkiksi Saksan kanssa, koska heillä on enemmän hauista tässä. Meidän täytyy keksiä muita syitä, miksi yritykset tulisivat tänne ja kohdistetusti sellaisille aloille, jotka eivät ole pääomaintensiivisiä. Tästä esimerkkinä voisivat olla esimerkiksi skaalautuvat alustaratkaisut, Paasi pohtii.
Tekijöiden osalta hän nostaa esiin rekrytointipassin ja ansiotuloverotuksen porrastamisen.
– Rekrytointipassilla viittaan siihen, että jos yritys investoi tänne ja tarvitsee työntekijöitä, niin se voisi tuoda tarvittavat resurssit, joita ei Suomesta löydy, tänne kertomalla, että nämä ihmiset tulevat töihin.
– Ensimmäisen sukupolven henkilöille, jotka tulevat tänne lennosta töihin, voisi olla alennettu ansiotulovero. Logiikka tässä on, että he eivät ole maksaneet Suomelle aiemmin mitään. Joku muu on kasvattanut ja kouluttanut heidät. He tulevat suoraan ”tuotantokelpoisina” maahan tekemään ensimmäisestä päivästä lähtien Suomen talouden näkökulmasta kannattavaa työtä, Paasi perustelee avaustaan.
”Suomi tarvitsee vision”
Paasin mukaan Suomi tarvitsee kunnianhimoisen vision.
– Meidän täytyisi kansakuntana löytää kannustava ja innostava visio, mitä Suomi tekee, ja missä Suomi on 20 vuoden kuluttua.
Hän haluaa omien sanojensa mukaan olla ”enempään kannustava kansanedustaja”.
– Meidän pitää uskaltaa tehdä enemmän. Talouskasvun tavoitetila pitäisi olla 6-9 prosenttia. Meidän pitäisi tehdä Kiinat siinä mielessä. Tämä on se asia mitä peräänkuulutan, Paasi kannustaa.
Muistinvirkistykseksi valtiovarainministeriö on ennustanut tälle vuodelle nollakasvua ja ensi vuodelle 1,6 prosentin kasvua. Nokia-vuosien kaltaiset talouskasvuluvut ovat tällä hetkellä kaukainen haave.
Julkishallintoon kannustimet
Paasin mukaan talouspolitiikkaa vaivaa jatkuvuuden puute ja lyhytjänteisyys.
– Tarvitsemme puoluerajat ylittävän yhteisen parlamentaarisen tahtotilan, että ensinnäkin nyt on pakko toimia ja toiseksi, mitä lähdemme tekemään. Meidän pitää tehdä pitkäjänteisemmin asioita, hän toivoo.
Paasi nostaa keskusteluun myös julkishallinnon kannustimet ja niiden puutteet.
– Jos oikeiden asioiden tekemisestä hyötyy, niitä alkaa tapahtumaan. Meillä ei ole julkisella puolella mitään mittareita tai kannustimia ’enemmän, parempaa, vähemmällä’ -tekemisestä. Ei yksityinen puoli olisi yhtään parempi kuin julkinen puoli, jos siellä ei olisi oikeanlaiset kannustimet, Paasi muistuttaa.
Paasi painottaa, että valtion kustannustehokkaampaan toimintaan ei ole olemassa yhden rivin ratkaisua, vaan säästöt syntyvät pienistä ja arkisista kulueristä ja sellaisen ajattelumallin sisäistämisestä, onko jokin menoerä tarpeen.
Hyvä ja paha velka
Julkisen talouden velkaantuminen on ollut viime vuosina rajua ja Suomi kärsii julkisen talouden kroonisesta alijäämästä. Paasi haluaa painottaa, että velkaa on kahdenlaista: kulutusvelka on paha asia, investoitu velka hyvä.
– Paha velka on se, mitä käytämme tällä hetkellä. Jos elämme jatkuvasti velaksi, velkataakasta tulee sellainen, että se tukehduttaa talouden. Ennemmin tai myöhemmin edessä on Kreikan tie, jossa muut tulevat sanelemaan meille, mitä pitää tehdä, hän muistuttaa.
– Voimme ottaa velkaa vaikka tuhat miljardia euroa, jos se investoidaan johonkin kohteeseen, joka tuottaa pomminvarmasti esimerkiksi 4 prosenttia vuodessa, hän havainnollistaa investointivelan eroa kulutusvelkaan.
