Kokoomuksen kansanedustaja ja majuri (evp.) Aleksi Jäntti varoittaa siitä, mitä rajan turvaavan lainsäädännön laiminlyönnistä voisi seurata.
– Suurvallan tunnistaa siitä, että kun on tarve tehdä jotain, se tekee. Pienvallan tunnistaa siitä, että se tekee minkä pystyy, jos tekee. Suomen tunnistaa siitä, että se kompuroi suurella itseluottamuksella pikkunäppäryyteensä. Onneksi ei ole vielä sentään kaatunut siihen, Jäntti toteaa kotisivuillaan ja Facebookissa julkaisemassaan kirjoituksessa.
Itärajan välineellistetyn maahantulon torjumiseksi suunniteltua lainsäädäntöä on arvosteltu siitä, ettei se monien asiantuntijoiden mukaan istu Suomea velvoittaviin kansainvälisiin sopimuksiin.
Kansanedustaja muistuttaa YK:n pakolaissopimuksen olevan jo yli 70 vuotta vanha ja maailman muuttuneen sinä aikana paljon.
– Vuonna 1951 tuskin kukaan ajatteli, että jonkin maan kansallista turvallisuutta ja suvereniteettia uhattaisiin vakavasti käyttämällä ihmisiä aseena sekä houkuttelemalla ja työntämällä heitä pakolaisstatuksen suojissa rajojen yli – hyväksikäyttämällä nimenomaan kansainvälisiä sopimuksia.
Aleksi Jäntti muistuttaa, että lausuminen lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin on eduskunnan perustuslakivaliokunnan eikä asiantuntijoiden tehtävä.
– Valiokunnan mukaan rajaturvallisuuslaki voidaan säätää poikkeuslakina, kunhan siihen lisätään sääntelyä oikeusturvakeinoista. Lain tavoitteena on torjua tehokkaasti Suomeen kohdistettavaa panostamista ja vahvistaa rajaturvallisuutta.
– Kyse on rajatusta poikkeamisesta, jollaiset perustuslakimme mahdollistaa. Tällaisten poikkeamisten mahdollistaminen on säädetty perustuslakiin tarkoituksella ja harkiten.
Jäntti toteaa oikeusvaltion olevan arvokkainta, mitä meillä on. Hän jatkaa sen olevan niin arvokas, että sitä on puolustettava jopa omia lakejamme sekä kansainvälisiä sopimuksia itsellemme edullisesti soveltaen.
Kansanedustajan mukaan viisas valitsee kahdesta pahasta pienemmän.
– Jos viranomaisillamme ei ole toimivaltuuksia vastata Venäjän hybridisodankäyntiin ja sen seurauksena tulemme yliajetuiksi ja menetämme suvereniteettimme, ketä lohduttaa, että noudatimme oman tulkintamme mukaan pilkulleen ja taukoineen kansainvälisiä sopimuksia eikä perusoikeuksiakaan tullut rajoitettua tuona historian silmänräpäyksen aikana?, Jäntti kysyy.
