Keväällä 2022 näytti venäläisen talousasiantuntija Aleksei Kiseljovin mukaan varmalta, että Ukrainaa vastaan aloitettu hyökkäyssota ja läntiset talouspakotteet romahduttaisivat Venäjän rahoitusjärjestelmän. Venäjän keskuspankin ja Kremlin talousasiantuntijoiden toimet riittivät kuitenkin estämään katastrofin.
– Nyt Venäjän rahoitusmarkkinoilla on suhteellisen rauhallista, mutta ylikuumenemisen uhka on yhä konkreettisempi. Inflaatio ylittää edelleen reilusti neljän prosentin tavoitetason, ja bkt kasvaa nopeasti. Palkat ovat nousseet pankki-, öljy- ja kaasu- sekä tietotekniikkasektoreilla, työttömyys on alhainen ja korot korkealla, Euroopan yliopistoinstituutissa (European University Institute) Firenzessä työskentelevä Kiseljov sanoo ajatushautomo Carnegien julkaisemassa artikkelissa.
Seuraako Venäjän kuumeista kasvua taantuma? Entä miltä seuraava kriisi voisi näyttää militarisoidun talouden oloissa?
– Talouskriisejä syntyy monista eri syistä, kuten finanssikuplista, jotka kasvavat, kunnes puhkeavat, volatiilein ulkomaisin investoinnein rahoitetusta kasvusta, rahoituslaitosten tehottomasta pääomanjaosta ja niiden lainanottajien kasvavista tappioista. Kaikki nämä voivat aiheuttaa kierteen, jossa kasvu, ylikuumeneminen, kriisi, elpyminen ja lopulta jälleen kasvu vuorottelevat, Kiseljov toteaa.
Ennen siirtymistään Firenzeen hän on työskennellyt tutkimus- ja ennustetehtävissä muun muassa Venäjän keskuspankissa ja venäläisessä Sberbankissa.
– Kriisi on todennäköisempi, kun kasvuun ei liity vastaavaa työn tuottavuuden kasvua. Jos kuluttajien säästöt kasvavat, mutta teollisuuden teknologinen potentiaali ei, tulee lopulta kriisi, joka ratkaisee tämän jännitteen säästöjen arvon alenemisen kautta. — Kasvun jatkuessa kukaan ei kiinnitä huomiota kasvaviin tappioihin eikä tehottomuuteen. Ajan mittaan taloudesta tulee kuitenkin yhä hauraampi, jolloin pienikin huoli voi saada keskivertosijoittajan huolestumaan säästöistään, mikä sitten laukaisee kriisin, hän huomauttaa.
Pankkien ongelmien tärkein potentiaalinen syy on Kiseljovin mukaan se, että tallettajat voivat milloin tahansa nostaa rahansa tileiltään. Kun riittävän moni yrittää tehdä niin samanaikaisesti, pankki voi olla vaikeuksissa.
– Talletuspaot johtuvat usein taloutta, julkista taloutta tai pankkisektoria koskevista huonoista uutisista. Kun useat pankit ajautuvat maksukyvyttömiksi samaan aikaan, niiden toteuttamat toimet vain syventävät kriisiä, hän sanoo.
Kun pankit realisoivat positioitaan saadakseen varoja tallettajille maksettavaksi myymällä arvopapereita tai valuuttaa, kyseiset varat heikkenevät ja syöksykierre jatkuu. Tallettajat tai sijoittajat päättävät nostaa varansa, koska he katsovat, että heillä on turvallisempia vaihtoehtoja, kuten säästöjen säilyttäminen käteisenä tai niiden muuntaminen ulkomaanvaluutaksi.
Venäläisten kannalta säästöjen muuntaminen dollareiksi olisi hänen mukaansa vaihtoehto, elleivät sekä Venäjä että länsi olisi asettaneet erilaisia rajoituksia täysimittaisen hyökkäyssodan myötä.
– Vuonna 2022 venäläisten oli muistaakseni helpompi myydä kotinsa kuin nostaa dollareita omilta tileiltään, Kiseljov toteaa.
Talletuspako tai sijoittajien kaikkoaminen ei Kiseljovin mukaan vaikuta vaihtoehdot huomioon ottaen todennäköiseltä Venäjällä. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei kriisin uhkaa olisi – sen lähteet vain ovat muualla.
– Rinnakkaistuonti ja tuonnin korvaaminen, vaikka ne ovatkin teknisesti takapajuisia, ovat osittain korvanneet hallituksen epäonnistumiset ja sodan taloudelliset seuraukset. Talous on jopa kasvanut tuntuvasti, joskin tehottomuus on lisääntynyt, Kiseljov sanoo.
– Sodan jatkuessa aineellisia resursseja ei vain käytetä konfliktiin, vaan niitä myös käytetään väärin. Rikollisuus on kasvussa, ja ampuma-aseiden pimeät markkinat kukoistavat. Lisäksi sodassa taistelleille tarjotaan edullisia lainaehtoja muiden lainanottajien kustannuksella. Kaikki tämä yhdessä tietyille henkilö- ja yritysryhmille myönnettävien erityisetujen kanssa lisää tehottomuutta ja heikentää rahoitusjärjestelmää sisältäpäin, hän toteaa.
– Ajan myötä sodan taakka ja konfliktin avulla rikastuneiden ahneus kasvavat markkinoiden kannalta liian suuriksi. Viranomaiset yrittävät manipuloida tilastoja, ottaa käyttöön hintasäännöstelyä ja hyödyntää salattuja tukiaisia. Jossain vaiheessa epätasapaino nousee pintaan ja pakottaa valtion perääntymään kansalle antamistaan sitoumuksista.
– Sillä ei ole merkitystä, tapahtuuko tämä takavarikoinnin, massiivisten tukileikkausten, hinnankorotusten tai talletusten ja eläkkeiden jäädyttämisen muodossa, hän arvioi.
Riippumatta siitä, saavutetaanko Vladimir Putinin ”sotilaalliselle erikoisoperaatiolleen” asettamat myyttiset tavoitteet vai ei, Venäjän rahoitusjärjestelmä ei kykene Kiseljovin mukaan tarjoamaan säästäjille pitkän aikavälin vakautta.
– Tämä on ollut selvää jo ennen hyökkäystä. Rahastoeläkejärjestelmät jäädytettiin vuodesta 2014 lähtien, tiettyjen ryhmien eläkkeitä leikattiin myöhemmin, ja vuonna 2018 eläkeikää nostettiin. Eläkejärjestelmän taakka vain kasvaa sota-aikana, kun taas sen rahoituslähteet supistuvat, mikä tekee eläkkeiden lisäleikkauksista väistämättömiä, Kiseljov sanoo.
Pyrkimys tappioiden minimointiin edistää hänen mukaansa osaltaan talouden ylikuumenemista. Varovaiset kuluttajat sijoittavat ensi sijassa reaaliomaisuuteen, mikä kiihdyttää inflaatiota.
Esimerkiksi asunnon ostava venäläiskuluttaja ottaa Kiseljovin mukaan yleensä asuntolainan, jota valtio saattaa tukea. Tällaisia tukia Kremlin on paljon vaikeampi periä takaisin.
– Kiihtyvä inflaatio ja kasvava kulutus heijastavat kuluttajien halua kuluttaa säästämisen sijaan. Venäläiset eivät luota eivätkä voi sokeasti luottaa maansa rahoitusjärjestelmään. Pelkästään kahden viime vuoden aikana he ovat menettäneet helpon pääsyn maailmanlaajuisille rahoitusmarkkinoille, nähneet venäläisten osakkeiden kadottavan suuren osan arvostaan ja seuranneet, kuinka tavarat ovat kadonneet kauppojen hyllyiltä tai niiden hinnat ovat nousseet muutamassa kuukaudessa huimasti, hän toteaa.
– Jotkut löytävät keinoja ansaita rahaa sota-ajan Venäjällä, mutta kukaan ei pidä maata turvallisena paikkana säästöilleen.
