Keskustelu SDP:n vaihtoehdoista sopeutustoimille jatkuu. Puolue ei ole avannut yksityiskohtaisesti, mistä kohteista se sopeuttaisi, vaikka on myöntänyt lisäsopeutusten tarpeen.
Asiasta muistutti viestipalvelu X:ssä viimeksi muun muassa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
– (Krista) Kiuru kertoo, että SDP ei tekisi säästöjä suurimpiin budjetin pääluokkiin eli soteen, sosiaaliturvaan, koulutukseen. Samaan aikaan SDP:n pj (Antti) Lindtman sanoo, että EU:n alijäämämenettely pitää välttää. Mistä 9 miljardin sopeutus, SDP? Uskottavuuden vuoksi alkaa olla kiire vastata, Grahn-Laasonen kirjoittaa.
Lindtman raotti asiaa huhtikuussa Ylen A-Studiossa. Hän esitti vaihtoehtoista 2,5 miljardin euron pakettia hallituksen sopeutustoimille. Ehdotus koostui pääosin veroratkaisuista.
Puheenjohtaja mainitsi, että SDP olisi ottanut tarkasteluun veroratkaisut, jotka heikentävät julkista taloutta. Lindtman mainitsi muun muassa yksityisen terveydenhuollon tukemisen, valmisteverojen alentamisen, suurituloisten verot ja olutverot.
Lindtman mainitsi myös yritystuet ja ympäristölle haitalliset tuet.
– Päästökaupan kompensaatiota, energiaverojen palautusta. Sieltä puolen miljardin paketti, hän listasi.
– Sitten olisi pitänyt puuttua kohteisiin, joissa on isot rahat, joita ei veroteta lainkaan tai vain hiukan. Lähdevero, osinkoverouudistus, korkovähennysoikeuden rajaaminen, ulkomaiset kiinteistösijoitusyhtiöt. Ja olisimme tehneet aidon terveysveron. Tästä olisi pystynyt hakemaan puolentoista miljardin paketin.
Helmikuussa Verkkouutisten haastattelussa Antti Lindtman kertoi jakavansa virkamiesten huolen ”aidosta riskistä” ajautua EU:n alijäämämenettelyyn.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 3,5 prosenttia suhteessa bkt:hen, joka ylittää EU:n finanssipoliittisten sääntöjen asettaman kolmen prosentin rajan.
On olemassa riski, että Suomi joutuu EU:n alijäämämenettelyyn. Hyväksyykö SDP sen, jos näin käy?
– Pidän selvänä, että Suomessa pitää nyt korjata kurssia, jotta emme tähän joudu. Eli missään tapauksessa ei, Lindtman vastasi helmikuussa Verkkouutisille.
SDP:n puheenjohtaja peräänkuulutti tuolloin kasvutoimia mutta myönsi myös lisäsopeutusten tarpeen.
– On kuitenkin selvää, että tässä tarvitaan lisäsopeutuksia – niin säästöjä kuin tulojen vahvistamistakin.
SDP julkaisi huhtikuussa kahdeksan kohdan kasvuohjelman vaihtoehtonaan hallituksen kehysriiheen. Kasvuohjelmassa ei mainittu mitään sopeutustoimista.
– Leikkaussaksia heiluttamalla ja leikkauksiin keskittymällä Suomi ei oikene, ohjelmaa pohjustettiin.
Esimerkiksi kokoomuksen poliitikot ovat peränneet SDP:tä julkistamaan myös viime marraskuussa julkaisemansa vaihtoehtobudjetin vaikutusarviot.
SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen lupasi maaliskuussa Ylen A-Studiossa että sosialidemokraatit tuovat valtiovarainministeriöstä saamiensa talouslukujen perusteella oman vaihtoehtonsa aikanaan esille.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on vuoden sisällä ilmoittanut yhteensä yhdeksään miljardiin euroon nousevista sopeutustoimista.
Sopeutustoimien taustalla on vuosia jatkunut valtiontalouden krooninen alijäämä sekä nopeasti heikentynyt tilannekuva alijäämän kasvusta viime kuukausina. Verotuotot ovat heikomman talouskasvun seurauksena kasvaneet odotettua vähemmän. Samaan aikaan hyvinvointialueiden alijäämä on kasvanut ennakoitua enemmän.
Kuluvana vuonna valtion budjetin alijäämä on valtiovarainministeriön tuoreimman arvion mukaan 12,9 miljardia euroa.
