Ekonomistit eivät näe etuja kuusipäiväisen työviikon ottamisesta käyttöön Suomessa. Viikonloppuna uutisoitiin, että Kreikka on mahdollistamassa kuusipäiväisen työviikon, kun samaan aikaan muissa länsimaissa on käyty keskustelua pikemminkin työajan lyhentämisestä.
– Kuudes työpäivä tarkoittaisi, että nyt jo töissä olevat tekisivät kuudennen päivän. Tehokkuus kyllä kärsisi kuudentena päivänä eli tuottavuus saattaisi jopa laskea. Meidän kannattaisi ennemminkin satsata siihen, että uskallettaisiin ottaa riskiä ja investoida, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju pohtii ajatusleikkiä Verkkouutisten haastattelussa.
– Suomi tarvitsisi koko kansantaloutena lisää työtä. Olisi paljon tehokkaampaa, että saataisiin kaikki kynnelle kykenevät töihin. Kaikki paukut pitäisi laittaa siihen, että ne, jotka tällä hetkellä tekevät nolla tuntia, tekisivät edes vähän töitä, Kangasharju jatkaa.
Myöskään työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema ei innostu ajatuksesta kuusipäiväisestä työviikosta.
– Tuottavuus harvemmin kasvaa, kun työaikaa pidennetään. Suomen kohdalla tämä olisi hullunkurista. Kun sanotaan, että suomalaiset tekevät vähän töitä, niin puhe on silloin työllisyysasteesta. Jos laskemme työlliset jaettuna työikäinen väestö, Suomessa se on jonkin verran alhaisempi kuin relevanteissa vertailumaissa. Kun katsomme, montako tuntia työlliset tekevät keskimäärin töitä, tämä luku on Suomessa suurempi kuin Saksassa, Ruotsissa tai Tanskassa. Suomen ongelma on enemmän se, että työllisiä on turhan vähän kuin se, että työssäkäyvät tekisivät liian vähän töitä, Kiema arvioi Verkkouutisille.
Kangasharjun mielestä kuudennen päivän sijasta pitäisi luoda sellaisia kannusteita työelämään, että nykyisen viiden työpäivän aikana saataisiin enemmän aikaiseksi ja ihmiset pyrkisivät eteenpäin työurillaan.
Yksittäisille yrityksille hyötyä
Kuuden päivän työviikolla voisi olla jotain hyötyjä tietyille aloille ja yrityksille.
– Työvoimapulasta kärsivät alat hyötyisivät siitä, että työntekijöitä riittäisi, mutta tuottavuusvaikutus voisi olla epäselvä tai jopa negatiivinen, jos työntekijät ovat koko ajan väsyneempiä, Kangasharju pohtii.
– Enpä paljon näe tässä hyötyä. Jossain voi olla yksittäinen yritys, joka haluaisi velvoittaa työntekijänsä ylitöihin paremmalla palkalla, mutta luulen että tämä ei ole tavallinen tilanne. Yrityksellä olisi vaihtoehtona palkata lisää työntekijöitä eikä velvoittaa nykyisiä työntekijöitä tekemään lisää töitä. Teollisuudessa tämä voisi olla relevantti kysymys muttei sielläkään useimmissa yrityksissä, Kiema arvioi.
Realismia on, että kuudetta päivää ei voisi säätää ilman, että kuudennelle päivälle säädettäisiin jonkinlainen korotettu kannustin, kuten Kreikassa tehtiin.
– Olen varma, että jos kuudes työpäivä haluttaisiin, pitäisi maksaa ekstraa siitä ylityöstä kuten nytkin maksamme. Tällä ihmisiä kannustetaan jatkamaan työviikkoa, mutta silloin myös tulovirran pitää olla hyvä näistä työtunneista, että palkka kannattaa maksaa, Kangasharju korostaa.
”Kuulostaa ylityöratkaisulta”
Kreikassa kuusipäiväinen työviikko voisi uuden lain mukaan olla 48 tuntia aiemman 40 tunnin sijaan. Laki koskettaa tiettyjä aloja, muun muassa teollisuutta.
– Kuudennen päivän palkka olisi (Kreikassa) 40 prosenttia korkeampi kuin muiden päivien palkka, joten se kuulostaa lähinnä yhdeltä ylityöratkaisulta, Kangasharju kommentoi Kreikan mallia.
Hän muistuttaa, että yleensä korkeamman tuottavuuden maissa tehdään lyhyempää työpäivää kuin köyhemmissä maissa.
– Mitä huonommin taloudella menee, sitä pidempää päivää ihmisten täytyy tehdä elantonsa saavuttamiseksi.
Suomessa tuottavuus on parantunut huomattavasti sen jälkeen, kun täällä siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon 1970-luvun vaihteessa.
– Siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon ei notkauttanut talouskasvua. Teknologinen vaikutus oli sen verran suurempi. Viidennen päivän aikana pystyttiin tekemään enemmän, koska oli palauduttu paremmin viikonlopusta, Kangasharju toteaa.
Kreikassa tehdään OECD:n tilastojen mukaan EU-maita enemmän töitä. Vuonna 2022 maassa työskenneltiin keskimäärin 1886 tuntia, kun EU:ssa työskenneltiin keskimäärin 1571 tuntia. Suomessa työskenneltiin samana vuonna keskimäärin 1498 tuntia.
Kangasharju muistuttaa, että Kreikan ratkaisu ei kosketa läheskään kaikkia aloja, muun muassa palvelusektoria, mutta näkee ratkaisussa myös etuja maalle.
– Kreikan tapaiselle taloudelle tässä voisi olla hyviä puolia. Jos tämä helpottaisi työvoiman saantia korkean kysynnän aloille, niin tämä voisi olla hyvä ratkaisu, jos he ovat tehneet näillä aloilla pimeänä töitä tähän asti.
Kangasharju ei usko, että työn tuottavuus tulee ratkaisulla lisääntymään.
– Tietenkin jos käy niin, että näiden yritysten kilpailukyky paranee, kun niillä on enemmän työvoimaa saatavilla, niin ne pystyvät investoimaan ja investointien yhteydessä otetaan yleensä uutta teknologiaa käyttöön. Uusi teknologia voisi parantaa tuottavuuttakin.
