Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken lupasi vastikään Prahassa, että heinäkuinen Naton huippukokous Washingtonissa avaa Ukrainalle sillan Naton jäsenyyteen.
Yhdysvaltain puolustushallinnon huippuvirkamies, Atlantic Council -ajatushautomon tutkijana toimiva Ian Brzezinski muistuttaa Naton julistaneen ensimmäisen kerran jo vuonna 2008, että Ukrainasta tulee puolustusliiton jäsenmaa.
Se, että konkreettinen eteneminen kohti jäsenyyttä on ollut tuskastuttavan hidasta, on ollut Ukrainalle pettymys ja Brzezinskin mielestä osaltaan myös vahvistanut Vladimir Putinin uskoa siihen, että Ukraina on pakotettavissa takaisin Venäjän etupiiriin.
Nyt spekuloidaan Brzezinskin mukaan sillä, mitä ulkoministeri Blinkenin esittämä Ukrainan Nato-silta käytännössä tarkoittaisi.
– Yksi mahdollisuus on, että Nato-Ukraina-neuvostossa keskitytään voimakkaammin liittymiseen. Toinen vaihtoehto on, että liittokunta ottaa vastuun Ukrainalle annettavan avun tuottamisesta ja koordinoinnista. Kolmas vaihtoehto voisi jopa olla Naton roolin laajentaminen Ukrainan sotilaiden kouluttamiseen, hän toteaa Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Silta jäsenyyteen on hänen mukaansa uskottava vain, jos sen sisältämät elementit edistävät konkreettisesti ja institutionaalisesti Ukrainan integroitumista Naton rakenteisiin. Aiempien lupausten toistaminen ei yksinkertaisesti enää riitä.
Heinäkuun huippukokouksessaan Washingtonissa Naton jäsenmaiden johtajat voivat Brzezinskin mukaan tehdä kolme päätöstä, jotka tekevät Blinkenin sillasta jäsenyyteen konkreettisen ja vakuuttavan.
Liittokunnan olisi hänen mukaansa ensinnäkin virallisesti tunnustettava, että Ukraina täyttää Naton jäsenyysvaatimukset. Pohjois-Atlantin sopimuksen 10 artiklassa määritellään selkeästi ja yksinkertaisesti jäsenyysvaatimukset: ”Sopimuspuolet voivat yksimielisesti kutsua liittymään tänä sopimukseen minkä tahansa muun Euroopan valtion, joka kykenee edistämään sopimuksen periaatteita ja edistämään Pohjois-Atlantin alueen turvallisuutta.”
– Ukraina tietenkin sijaitsee Euroopassa. Se on vakiintunut demokratia ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, joka on toistuvasti järjestänyt vapaat ja rehelliset vaalit. Sen demokraattinen kestävyys korostui, kun joissakin näistä vaaleista jouduttiin torjumaan Venäjän aktiivista sekaantumista. Mikään maa ei tee enempää Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden puolustamiseksi – eikä vuodata enempää verta – kuin Ukraina, Brzezinski sanoo.
Naton olisi hänen mukaansa myös kehotettava Ukrainaa osoittamaan sotilas- ja siviilihenkilöstöä tehtäviin Naton päämajassa, virastoissa ja sotilaallisissa komentorakenteissa. Näin Ukraina saisi kokemusta Naton menettelytavoista ja syventäisi suhteitaan puolustusliittoon ja sen jäsenvaltioihin.
– Ukrainalaiset toisivat Natolle korvaamatonta – suorastaan ainutkertaista – kokemusta, asiantuntemusta ja näkemystä siitä, miten Venäjän asevoimia vastaan voidaan tehokkaimmin taistella.
Brzezinskin mukaan Naton pitäisi myöntää Ukrainalle myös tarkkailijastatus Pohjois-Atlantin neuvostossa (NAC), joka on liittokunnan keskeisin päätöksentekoelin.
– Siinä ominaisuudessa Ukrainalla ei olisi äänioikeutta eikä veto-oikeutta, mutta se voisi tarkkailla NAC:n neuvotteluja ja ottaa osaa niihin. Ukrainan edustajilla on ilman muuta näkökulmia ja kokemuksia, jotka olisivat korvaamattoman arvokkaita näissä Naton huipputason keskusteluissa Venäjän aggression ehkäisemisestä ja puolustautumisesta sitä vastaan, Brzezinski sanoo.
– Vuoden 2008 mantra, jonka mukaan kyse ei ole siitä, liittyykö Ukraina Natoon, vaan siitä, milloin se tapahtuu, on käynyt yhä tyhjemmäksi, ellei jopa haitalliseksi, hän toteaa.
Ellei Nato kykene sopimaan Ukrainan jäsenyydestä Washingtonin huippukokouksessa, Brzezinski kehottaa liittokuntaa käyttämään kaikkia mahdollisia muita keinoja sen todistamiseksi, että lupaus puolustustaistelua käyvän maan jäsenyydestä on edelleen täysimääräisesti voimassa.
