Valtiontalouden nykyisen talousanemian ja sitkeän alijäämän taustalla on vuosia kestänyt kivikkoinen tie, jonka kurssin kääntämiseen nykyinen hallitus on tarttunut toden teolla.
Suomen talous oli suhteellisen hyvässä jamassa vuoteen 2008 asti. Esimerkiksi vuosina 1999-2008 talous kasvoi joka vuosi reippaasti, eikä valtion tarvinnut käytännössä ottaa uutta velkaa ollenkaan. Suotuisan kehityksen seurauksena julkisyhteisöjen velkasuhde laski reiluun 30 prosenttiin vuonna 2008.
Tämän jälkeen iskivät muun muassa finanssikriisi ja euroalueen velkakriisi. Lisäksi Suomen kansantalouden kilpailukyky heikkeni suhteessa kilpailijamaihin.
Vuoden 2008 jälkeen valtiontalous ei ole kertaakaan ollut ylijäämäinen. Sen lisäksi talous ei ole reaalisesti kasvanut 15 vuoteen. Suomen julkisen talouden velkasuhde nousi 2010-luvun puolivälissä yli 60 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt).
Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella tilanne vakiintui ja valtion nettolainanotto on toistaiseksi viimeisen kerran ollut negatiivinen Sipilän kauden lopussa vuonna 2018.
Vuonna 2019 julkisyhteisöjen alijäämä oli yhden prosentin suhteessa bkt:hen, euromääräisesti se oli 2,3 miljardia. Julkisyhteisöjen velkasuhde oli samana vuonna 59,3 prosenttia suhteessa bkt:hen.
Marinin kaudella velkapotti räjähti
Sanna Marinin (sd.) hallituskaudelle osuivat koronapandemia, energiakriisi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Kriisien taltuttamiseen varatuille lisämenoille olikin vahva parlamentaarinen tuki.
Marinin hallitus piti kuitenkin kiinni myös alun perin Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan kirjatuista menolisäyksistä, eikä niitä arvioitu uudelleen kriisien rahoittamisen yhteydessä. Hallitusohjelma sisälsi viiden miljardin euron edestä pysyviä menolisäyksiä ja kolmen miljardin edestä kertaluontoisia menoeriä.
Rinteen hallitusohjelmaan oli kirjattu tavoite valtiontalouden tasapainottamisesta ja velkaantumisen kuriin saamisesta. Tämä tavoite vesittyi kriisien seurauksena. Kriisien hoitoon tarvittavat menolisäykset tehtiin alkuperäisten suunnitelmien päälle eikä aiemmin päätettyjä menoja karsittu.
Marinin kaudella lisävelkaa otettiin kaikkiaan lähes 40 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen bruttovelka nousi 73 prosenttiin vuonna 2022.
Valtion nettolainanotto oli vuonna 2022 jo noin 12,7 miljardia euroa.
Tilannekuva heikkeni kuukausissa
Petteri Orpon (kok.) hallituksen aloittaessa julkisyhteisöjen alijäämäksi arvioitiin 9-10 miljardia euroa. Hallitus päätti ohjelmassaan kuuden miljardin euron sopeutuksista.
Tavoiteskenaariossa oli myös kolmen miljardin euron sopeutustoimet seuraavalle hallituskaudelle. Näin julkisen talouden alijäämä olisi kurottu kiinni 6+3 -mallilla.
Tilannekuva synkkeni kuitenkin nopeasti ja tämä yllätti hallituspuolueet.
Vielä viime elokuussa valtiovarainministeriö (vm) arvioi kuluvan vuoden budjetin alijäämäksi 10,1 miljardia euroa. Joulukuussa arvio oli noussut 11,4 miljardiin euroon. Tämän kevään tuorein arvio on 12,9 miljardia euroa. Kolmen miljardin euron lisäsopeutustarve syntyi siis noin puolen vuoden aikana.
Alijäämä kasvoi viime vuonna heikon suhdanteen sekä palkkojen ja hintojen nopean nousun vuoksi.
Viime vuonna julkisyhteisöjen velkasuhde nousi yli 75 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Syvän alijäämän myötä velkasuhde kasvaa tänä vuonna yli 80 prosenttiin.
Valtiovarainministeriön torstaina julkaistun taloudellisen katsauksen mukaan julkisen talouden velkasuhde jatkaa kasvuaan hallituskauden loppua kohden: vuonna 2028 se olisi arviolta 84,4 prosenttia. VM muistutti, että ilman kehysriihessä päätettyjä lisäsopeutustoimia velkasuhde nousisi yli 90 prosenttiin vuonna 2028.
Arvioitua syvempi taantuma
VM:n tuoreen taloudellisen katsauksen perusviesti on tuttu: talouden arvioidaan nousevan ensi vuonna taantumasta, mutta julkista taloutta uhkaa pysyvä ja sitkeästi jatkuva alijäämä sekä velan kasvu.
Alijäämien pienentäminen ja velkaantumisen taittaminen vaativat tulevina vuosina edelleen lisää säästöjä sekä verojen korottamisia.
Taantuma on osoittautunut aiempaa arvioitua syvemmäksi ja julkisen talouden vakauttaminen ennakoitua vaikeammaksi.
Verotuotot ovat heikomman talouskasvun seurauksena kasvaneet odotettua vähemmän. Samaan aikaan hyvinvointialueiden ja kuntien alijäämä on kasvanut ennakoitua enemmän.
Ensi ja sitä seuraavalle vuodelle VM odottaa 1,5-1,6 prosentin talouskasvua. Ministeriö muistuttaa, ettei runsaan prosentin kasvu riitä hyvinvointivaltion rahoittamiseksi Suomessa.
2030-luvulle tultaessa alijäämät ja velka alkavat VM:n mukaan kasvaa uudelleen suhteessa kokonaistuotantoon. Maltillinen talouskasvu on ministeriön mukaan ”uusi normaali”, eikä paluuta vuosituhannen alun 3-4 prosentin kasvulukemiin ole horisontissa.
Suomen talouskasvun kroonisina ongelmina ovat väestön ikääntyminen ja sitä kautta kasvavat hoivamenot, työvoiman supistuminen sekä hidas tuottavuuskehitys. Tästä seuraa se, että julkisen talouden rakenteet ovat liian raskaat suhteessa talouden tulonmuodostuskykyyn.
Alijäämä taittuu odotettua hitaammin
Julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 3,5 prosenttia suhteessa bkt:hen. Suhdanteen koheneminen ja hallituksen sopeutustoimet painavat alijäämän ensi vuonna jo alle kolmen prosentin.
VM:n mukaan tämän jälkeen alijäämä kohenee vähitellen ja on vuonna 2028 alle kaksi prosenttia suhteessa bkt:hen. Hallituksen toimet siis kohentavat julkisen talouden velkasuhdetta, mutta eivät merkittävästi riitä taittamaan velkasuhteen kasvua.
Hallitusohjelman tavoitteena oli, että julkisen talouden alijäämä suhteessa bkt:hen olisi vuoteen 2027 mennessä taitettu yhteen prosenttiin. VM:n taloudellisen katsauksen kestävyysvajearvio on nyt 1,9 prosenttia hallituskauden lopussa. Pääministeri Orpo on myöntänyt, ettei hallitusohjelman alijäämätavoitteisiin tulla VM:n tuoreilla talousluvuilla pääsemään.
VM:n ennusteessa ei kaikkia toimia
VM oli laskenut torstaina julkaistuun ennusteeseen mukaan syksyllä voimaan tulevan arvonlisäveron korotuksen. Tästä huolimatta se ei ministeriön laskelmien mukaan tuo valtionkassaan vuoden lopussa niin paljon lisätuloja, että 3,5 prosentin alijäämälukua olisi korjattu ylöspäin tälle vuodelle.
Kaikkia hallituksen ilmoittamia toimia ei kuitenkaan VM:n mukaan ole ennusteessa mukana. Esimerkiksi hyvinvointialueiden tehostamistoimia ja hallituksen linjaamia kasvutoimia ei ole laskettu.
Valtiontalouden alijäämä olisi nyt tehtyjen päätösten jälkeisellä uralla 6,9 miljardia euroa vuonna 2028. Tämä tarkoittaa sitä, että ilman lisätoimia seuraavakin hallitus joutuu ottamaan miljardeja velkaa kautensa aikana.
Kuten VM:n katsauksessa osuvasti kirjoitetaan: puskuri finanssipolitiikan sääntöjen ja hallituksen tavoitteiden asettamiin raameihin on ohut. Negatiivisiin yllätyksiin ei ole varaa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen totesi torstaina Ylen A-Studiossa, että riski uusien lisäsopeutusten tekemiseen vielä nykyisen hallituskauden aikana on aito.
Suomen velkaantumistahti nopein
Eurostat julkaisi viikolla tuoreen tilaston, jonka mukaan Suomi velkaantui viime vuonna EU-maista nopeinta vauhtia. Suomen julkisyhteisöjen velkasuhde kasvoi 2,3 prosenttiyksikköä.
Suomen julkinen velkasuhde oli viime vuonna EU-maiden yhdeksänneksi korkein.
EU-maiden julkinen velkasuhde oli viime vuoden lopussa keskimäärin 81,7 prosenttia. Tänä vuonna Suomen velkasuhde tulee siis toteutuessaan jo hipomaan EU-maiden keskitasoa.
Eurostatin mukaan viidessä EU-maassa julkisyhteisöjen velkasuhde ylittää 100 prosenttia bkt:sta: Kreikassa, Italiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Belgiassa.
Miksi korkomenoja pitää seurata?
Valtionvelan nimellinen määrä on kolminkertaistunut 15 vuodessa. Kun valtionvelkaa oli vuonna 2008 noin 54,4 miljardia euroa, oli sitä viime vuonna jo noin 156,2 miljardia euroa.
Valtionvelan merkittävän kasvun myötä myös korkomenot ovat viime vuosina moninkertaistuneet. Vuonna 2021 ne olivat nollakorkoaikana noin 0,8 miljardia euroa. Viime vuonna korkomenot kohosivat 2,6 miljardiin ja tämän vuoden talousarvion mukaan ne ovat 3,2 miljardia euroa. Korkomenojen arvioidaan kasvavan vuonna 2028 jo 4,4 miljardiin euroon.
Tämä tarkoittaa sitä, että viime vuosina otettu velka on korkojen noustua muuttunut entistä kalliimmaksi.
Valtionlainojen korot ovat nousseet vuoden alusta noin 0,5 prosenttiyksikköä. Rahoitusmarkkinoilla ei ole kuitenkaan erityistä ja välitöntä Suomeen liittyvää maariskiä, joka uhkaisi esimerkiksi luottoluokituksen laskua.
Korkomenot voi asettaa kontekstiinsa vertailemalla niitä tämän vuoden budjettiin. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön budjetti koko tälle vuodelle on 4,2 miljardia euroa.
Tasavallan presidentin kanslian, valtioneuvoston kanslian ja eduskunnan vuotuiset menot ovat yhteensä noin 400 miljoonaa. Valtionvelan nykyisillä korkomenoilla näiden toimintaa voitaisiin siis rahoittaa kahdeksan vuoden ajan.