Keskusta valitsi viime lauantain uudeksi puheenjohtajakseen ennakkosuosikin viittaa kantaneen Antti Kaikkosen.
Kaikkonen on kovan paikan edessä. Hänen täytyy kääntää keskustan suunta. Tehtävässä ennen häntä on epäonnistunut niin Katri Kulmuni kuin Annika Saarikkokin. Vuoden 2015 jälkeen miltei jokainen vaali toisensa jälkeen on aiheuttanut keskustalle tappion.
– Keskustassa on todettu, että se saa pidettyä sen kymmenen prosentin ydinkannattajakunnan. Mutta sen sijaan sen pitää alkaa hankkimaan ääniä liikkuvilta kannattajilta, sanoo EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Keskustan presidenttiehdokas Olli Rehn keräsi suuren kannatuspotin presidenttivaalin ensimmäisellä kierroksella. Kaikkosen mukaan tämä on rohkaiseva esimerkki koko keskustalle. Keskusta ei ole profiloitunut aiemmin nuorten kaupunkilaisten puolueena, mutta nyt tulevaisuudessa se haluaisi tavoitella myös heidän ääniään.
Mallia keskusta voi hakea naapurista, jossa keskusta-puolue teki jo aiemmin suuren muutoksen.
– Ruotsissa keskusta ei kadonnut kokonaan puoluekentältä, koska Ruotsin keskusta sai taakseen nuoria kaupunkilaisia äänestäjiä. Se oli jossain kohti koko Ruotsin markkinaliberaalein puolue, Haavisto sanoo.
– Kaikkonen on oikeilla jäljillä. Keskusta tarvitsee kipeästi taakseen nuorempia äänestäjiä ja myös kaupunkilaisia. Keskustan ydinkannattajajoukko tulee asumaan edelleen maaseudulla ja on ikärakenteeltaan iäkkäämpää.
Kaikkonen haluaa palauttaa keskustan takaisin keskisuureksi tai suureksi puolueeksi. Haavisto huomauttaa, että maaseudulla asuvasta ydinkannattajajoukosta Kaikkosen ei tarvitse olla huolissaan juuri nyt.
–Ydinkannattajakunta takaa keskustalle noin kymmenen prosentin kannatuksen, mutta noustakseen takaisin suureksi puolueeksi, niin sen pitää löytää muita konsteja.
Palaako osa äänestäjistä takaisin ”kotiin”?
Antti Kaikkosen keskusta on keskellä. Ensitöikseen Kaikkonen irtisanoutui blokkipolitiikasta.
Keskustan suurin haaste tulee olemaan, miten se erottautuu muista puolueista tämän päivän maailmassa, jossa identiteettipolitiikalla on vahva rooli ja nähdään repiviä vastakkainasetteluja äärilaidan puolueiden välillä.
Ruotsin keskustasta tuli markkinaliberaali. Samanlaiseen kehitykseen Ilkka Haavisto ei Suomessa usko.
– Kokoomuksessa on hyvin vahva markkinaliberaali siipi. Suomessa sellaista tilausta ei ole. Ruotsissa tilaisuus syntyi, kun Fredrik Reinfeldt vei maltillista kokoomusta kohti sosiaalidemokraatteja, Haavisto sanoo.
– Paras tilaisuus syntyisi, jos kokoomus jotenkin epäonnistuisi ja riittävän suuri osuus kokoomuksen äänestäjistä pettyisi sen tekemään politiikkaan.
Haaviston mukaan viimeksi tämä tapahtui vuonna 2015, kun hallitusvastuuseen nousi Juha Sipilän johtama keskusta. Ennen Sipilää hallitusvastuussa olivat keskenään eripuraiset kokoomus ja sosiaalidemokraatit.
– Silloin kävi niin, että moni aiemmin aina kokoomusta äänestänyt äänestikin keskustaa. Sipilä vaikutti vakuuttavalta, ja pystyvän pysäyttämään riitelyn ja laittamaan Suomen talouden kuntoon.
Haaviston mukaan kokoomuksen epäonnistuminen ei ole tällä hetkellä todennäköinen vaihtoehto.
– Mutta Kaikkosen keskustalle saattaa avautua pelitilaa perussuomalaisten äänestäjissä. Perussuomalaisten kannatus on tällä hetkellä laskusuunnassa. Kaksissa edellisissä vaaleissa keskusta on menettänyt äänestäjiä juuri perussuomalaisille. Keskustan ykköstoive lienee, että nämä äänestäjät palaisivat ”kotiin”.
Vaikka blokki- ja identiteettipolitiikassa irtisanoutuminen luovat tarpeen erottautua, niin se tarjoaa myös iskun paikan.
– Jos keskustelu politiikan oikealla ja vasemmalla laidalla kärjistyy, niin jos keskusta osaa reagoida tilanteeseen oikein, voi myös liikkuvia äänestäjiä tulla heidän taakseen. Nämä saattavat olla niitä nuoria kaupunkilaisia, joista Kaikkonen puhui.
Mikä on keskustan asia?
Ilkka Haavisto uskoo, että keskusta ei häviä Suomen puoluekartalta.
Maaseutu on keskustan asia, ja mikään muu puolue ei kilpaile sen asemasta syrjäseuduilla. Piste. Tämä nousi esille EVA:n viime vuonna tekemässä arvo- ja asennetutkimuksessa.
Harmaantuvan maaseudun kannatus takaa kymmenen prosentin kannatuksen, mutta se ei riitä tekemään puolueesta suurta tai edes keskisuurta, ei nyt eikä varsinkaan tulevaisuudessa. Se tarvitsee taakseen jotain muutakin, jolla puhutella äänestäjiä.
– Ei riitä, että tarjoaa levähdyspaikan blokkipolitiikalle. Ihmiset haluavat johtajuutta ja ratkaisuja asioihin, jotka ihmisiä kiinnostavat, Haavisto sanoo.
– Linjapuheessaan Kaikkonen pohjusti jo ensi kevään kunta- ja aluevaaleja. Oletan, että vaalien teemana tulee olemaan terveydenhuolto. Silloin ei riitä, että keskusta sanoo, että hallitus on sössinyt asiat, koska se ei rahoita hyvinvointialueita riittävästi.
Haavisto odottaakin, että keskustalla ja muilla puolueilla olisi rakentavia ehdotuksia siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ongelmat ratkaistaan.
– Keskustalle ei riitä kunta- ja aluevaaleissa vain oppositiopuolueeksi asettuminen, vaan sillä pitää olla uusia ja uskottavia ehdotuksia tilanteen ratkaisemiseksi. Silloin se voisi saada lisää itselleen sen kaipaamaa asiajohtajuutta.
