Tilastokeskuksen mukaan työllisten määrä väheni ja työttömyys kasvoi maaliskuussa vuoden takaiseen verrattuna.
Tuore työvoimatutkimus näyttää, että 15–74-vuotiaita työllisiä oli maaliskuussa 52 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli vuoden 2024 maaliskuussa 60 000 enemmän vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna. 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku laski 77,4 prosenttiin.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana työllisyysaste nousi, mutta suunta on kääntynyt alaspäin Orpon hallituksen aikana.
– Yrityksillä oli koko viime vaalikauden ajan negatiinen käsitys talouspolitiikasta, mutta työllisyys silti kasvoi. Nyt vaalien jälkeen yrityksillä on ollut positiivinen näkemys politiikasta, mutta työllisyys on alentunut, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kommentoi työllisyyslukuja viestipalvelu X:ssä.
Kaukoranta viittaa OP:n suuyritystutkimukseen, jonka mukaan yritysjohtajien suhtautuminen Orpon hallituksen ajamaan talouspolitiikkaan on selvästi optimistisempi kuin Marinin hallituksen talouspolitiikkaan.
– Opetus: yritysten näkemykset eivät sanele talouden suuntaa, Kaukoranta kirjoittaa.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja, ekonomisti Sami Pakarisen mukaan Kaukoranta on tehnyt väärän johtopäätöksen.
– Harvoin, jos koskaan, työllisyystoimet vaikuttavat saman hallituskauden aikana. (Juha) Sipilän (kesk.) työllisyystoimista nautti Antti Rinne (sd.) /Marin, joilla ei juurikaan ollut julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia. Siksi ei luottamusta yrityksillä. Nyt on, koska on tehty paljon alle vuodessa, Pakarinen kirjoittaa X:ssä.
Pakarinen muistuttaa, että Rinteen ja Marinin hallitusten lakiesitysten työllisyysvaikutukset olivat neljän vuoden aikana 36 000 työllistä ja nettovaikutus julkiseen talouteen 130 miljoonaa euroa. Orpon hallituksen maaliskuuhun mennessä annettujen lakiesitysten työllisyysvaikutukset ovat 74 000 työllistä, ja ne vahvistavat julkista taloutta 1,7 miljardilla eurolla.
– Moneen kotiin tulee työtä ja toimeentuloa. Samalla vahvistuu valtiontalous. Suunta on hyvä, Pakarinen kirjoittaa.
Väärin. Harvoin, jos koskaan työllisyystoimet vaikuttavat saman hallituskauden aikana. Sipilän työllisyystoimista nautti Rinne/Marin, joilla ei juurikaan julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia. Siksi ei luottamusta yrityksillä. Nyt on, koska tehty paljon alle vuodessa. https://t.co/lDXk7wjIB9
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) April 24, 2024
Työllisyystoimi on lakiesitys, jolla on laskennallinen työllisyysvaikutus. Harvoin, jos koskaan, vaikutus näkyy saman hallituskauden aikana. Ts. työllisyyden päätösperäinen kasvu Rinne/Marinin hallituskaudella on pitkälti Sipilän hallituksen ansiota jne.
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) March 21, 2024
