Viime kuukausina Ukrainan asevoimat on kiihdyttänyt pitkän kantaman iskujaan Venäjän alueelle laukaisten samanaikaisesti kymmeniä drooneja strategisiin kohteisiin, kuten lentotukikohtiin, öljy- ja ammusvarastoihin sekä komentokeskuksiin. Ukrainalaisyhtiöt tuottavat BBC:n mukaan satoja hyökkäysdrooneja kuukaudessa murto-osahinnalla vastaavien droonien tuotannosta lännessä.
Yksi näistä yhtiöistä on Terminal Autonomy, joka perustettiin puolitoista vuotta sitten. Tällä hetkellä se tuottaa yli 100 pitkän lentomatkan Aq400 Scythe -droonia kuukaudessa. Sen lentomatka on 750 kilometriä. Lyhyemmän lentomatkan Aq100 Bayonet -drooneja tuotetaan satoja. Nämä droonit valmistetaan puusta entisissä Ukrainan huonekalutehtaissa.
Entinen Australian maavoimien insinööri Francisco Cerro-Martins perusti yhtiön ukrainalaisen henkilön kanssa Yhdysvaltojen rahoituksella. Se on yksi ainakin kolmesta droonien massatuotantoon keskittyneestä yrityksestä Ukrainassa.
Cerro-Martins kutsuu droonejaan ”periaatteessa lentäviksi huonekaluiksi”:
– Kokoamme niitä kuin IKEAa.
Lentorangan kokoaminen kestää noin tunnin, elektroniikan, moottorin ja räjähteen asennus puolisen tuntia.
Bayonet-droonin hinnaksi tulee muutama tuhat dollaria, mutta sitä torjumaan laukaistu venäläinen torjuntaohjus voi maksaa yli miljoona dollaria. Droonit ovat kuitenkin tehokkaita muutenkin kuin edullisuudeltaan.
Massadatan analysointiin erikoistunut yhdysvaltalaisyritys Palantir oli yksi ensimmäisistä Ukrainaa auttaneista yrityksistä Venäjän hyökkäyssodan alettua. Se alkoi toimittaa dataa, jolla parannettiin tykistökeskitysten nopeutta ja tarkkuutta. Nyt se antaa uusia työkaluja, joiden avulla suunnitellaan pitkän matkan drooni-iskuja.
Palantirin insinöörit ovat kehittäneet ohjelman, jolla luodaan kartoitetaan paras reitti kohteelle. Yhtiö on tehnyt selväksi, ettei se ole mukana sotilaallisissa operaatioissa, vaan auttaa kouluttamaan yli tuhat sotilasta käyttämään ohjelmaansa, jonka luoma kartta näyttää Venäjän ilmatorjuntajärjestelmät, tutkat ja elektroniset häirintäasemat.
Ohjelman lopputuote muistuttaa topografista karttaa, jossa käyrien tiheys ilmaiseekin ilmatorjunnan voimakkuutta. Sen sijainnit on tunnistettu kaupallisten satelliittien ja signaalitiedustelun avulla. Pitkän matkan drooni-iskut koordinoidaan yhdessä Ukrainan tiedustelupalvelun kanssa. Yhteen tehtävään saatetaan laukaista jopa 60 droonia, yleensä pimeässä. Suurin osa niistä ammutaan alas – joskus vain 10 prosenttia pääsee kohteelle. Omakin ilmatorjunta pudottaa joitakin drooneja.
Scythe-drooni käyttää visuaalista paikannusta välttääkseen elektronista häirintää. Se määrittää reittinsä ja tunnistaa maaston tekoälyn avulla. Lentäjää ei tarvita.
Ukraina uskoo, että se saavuttaisi enemmän kaukovaikutteisilla länsiaseilla, mutta toistaiseksi liittolaiset ovat kieltäytyneet Kiovan esittämistä käyttöpyynnöistä peläten sen vetävän lännen mukaan sotaan. Cerro-Martins uskoo, että lännen valmistajat ovat myös yhä täysin valmistautumattomia korkean intensiteetin sodankäyntiin tuottaen kalliita aseita hitaasti. Ukraina tarvitsee paljon toimivia järjestelmiä, vaikka ne olisivat epätäydellisiä.
