Nämä kaksi asiaa nousivat esille, kun Uutissuomalainen kysyi ryhmänjohtajilta, pitäisikö aselainsäädäntöä kiristää jotenkin.
Ryhmänjohtajat eivät juuri tiukentaisi aselainsäädäntöä. Aselakien rikkomisesta koituvia rangaistuksia sen sijaan kiristäisivät ainakin kokoomuksen, perussuomalaisten, SDP:n, vihreiden ja RKP:n johtajat. Rangaistuksista säädetään rikoslaissa.
– Suomen aselainsäädäntö on jo nykyisellään varsin tiukkaa, ja aseenomistajien valtaosa toimii vastuullisesti. Sen sijaan aserikollisuuteen tulee puuttua ennen kaikkea huolehtimalla poliisin ja oikeuslaitoksen riittävästä resursoinnista. Hallitus toimii oikein lisätessään poliisien lukumäärää ja kiristämällä ampuma-aserikosten rangaistuksia, Matias Marttinen (kok.) vastaa Uutissuomalaiselle.
– Aselait ovat tarkoituksenmukaisen tiukat. Ei ole oikein rangaista lainkuuliaisia metsästäjiä ja aseharrastajia. Sen sijaan väärinkäytösten valvontaa tulee tehostaa ja sanktioita tiukentaa, Jani Mäkelä (ps.) sanoo.
Vanhat aseluvat ottaisivat puolestaan tarkasteluun SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin ryhmänjohtajat.
– On arvioitava, tulisiko vanhojen aselupien seurantaa tehostaa ja lupia uudelleenarvioida myös sen osalta, millaisiin aseisiin ja millaisin perustein myönnettyjä vanhoja lupia on yhä voimassa. Myös aseiden turvallista säilyttämistä koskevan sääntelyn riittävyys on syytä arvioida, Jussi Saramo (vas.) sanoo.
Keskustan Antti Kurvinen ei lähtökohtaisesti halua aselakeihin tai lain rikkomisesta koituviin rangaistuksiin kiristyksiä.
– Ampuma-aselakiin on tehty kymmenen viime vuoden aikana muutoksia noin 20 kertaa. Tiukentava linja alkaisi jatkuessaan haitata täysin hyväksyttäviä metsästys-, reserviläis-, ampumaurheilu- ja asekeräysharrastuksia, Kurvinen sanoo.
