Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) näyttää vetävän tiukempaa talouden sopeutuslinjaa kuin puolueensa SDP ja haastajansa Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne.
Paineet tulevat EU:n suunnasta. Suomen ongelmaksi on muodostumassa velkaantumisen lisäksi julkisen talouden rakenteellinen alijäämä, joka saa EU:n talousliiton vakaussopimuksen mukaan olla enintään 0,5 prosenttia kansantuotteesta. Jos rakenteellinen alijäämä on 1,0 prosenttia tai korkeampi, antaa komissio varoituksen välittömästi.
Suomi on ylittämässä rajapyykin jo tänä vuonna. EU-komission talviennusteen mukaan Suomen rakenteellinen alijäämä olisi 1,2 prosenttia bkt:sta vuonna 2014. Raja-arvon ylittäminen tarkoittaisi sitä, että Suomi joutuisi tarkkailuluokalle ensi keväänä, jolloin käydään eduskuntavaalit.
Ensi vuonna alijäämän ennustetaan kasvavan jo 1,4 prosenttiin. Komission mukaan Suomen pitäisi sopeuttaa julkista talouttaan 1,8 miljardilla eurolla vuonna 2015, jotta rakenteellisen alijäämän tavoite täyttyisi.
Komission ennuste oli Suomen osalta ennakoitua huonompi ja yllätti suomalaiset. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama talousasiantuntijoiden ryhmä katsoi, että ensi vuodelle riittäisi yhden miljardin euron sopeutus valtiontaloudessa.
Vähäiselle huomiolle on jäänyt, että talousasiantuntijoiden esityksessä oli jo otettu huomioon rakenteellisen alijäämän tavoite. Ryhmä arvioi, että tavoite täyttyy, kun miljardin euron valtiontalouden sopeutuksen lisäksi kuntataloutta sopeutetaan puolella miljardilla. Tuoreen ennusteen valossa tämä arvio jää kuitenkin 300 miljoonaa euroa alakanttiin.
Kova maine
Talouskomissaari Olli Rehn (kesk.) muistutti Suomen Kuvalehdessä julkaistussa kirjoituksessaan, että Suomi on ollut yksi kovimpia EU:n talousliiton sääntöuudistuksen kannattajia ja uudistuksen moottoreita. Sääntöuudistuksen myötä jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti velvoittivat komission seuraamaan, onko jäsenvaltioiden talouspolitiikka kestävällä pohjalla ja noudattavatko ne sopimuksia.
Nyt Suomella itsellään on vaikeuksia täyttää talouskurisääntöjä.
Jutta Urpilainen on kertonut, että Euroopassa hänet tunnetaan täti tiukkana. Nyt tuo maine velvoittaa pitämään huolta siitä, että Suomi noudattaa itsekin niitä sääntöjä, joita se on ollut laatimassa muille.
Urpilainen on viime päivinä linjannut muun muassa Helsingin Sanomissa, että Suomella on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on, että sopeutustoimia tehdään miljardin euron edestä vuosittain kolmen seuraavan vuoden ajan, mutta yksityiskohtaiset päätökset myös ensi vaalikaudelle ulottuvista säästöistä ja veronkorotuksista tehdään jo tällä vaalikaudella.
Toinen vaihtoehto on tehdä etupainotteisesti kolmen miljardin euron sopeutustoimista noin puolet ensi vuonna ja jättää loput toimista seuraavalle vaalikaudelle. Ilmeisesti tässä vaihtoehdossa päätöksiä ensi vaalikaudelle ulottuvista sopeutustoimista ei tehtäisi tällä vaalikaudella.
Urpilainen ei ole aiemmin kertonut kantaansa siihen, pitäisikö päätökset sopeutustoimista tehdä tällä vaalikaudella.
Urpilaisen–Kataisen linja
On hyvä huomata, että myös pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on linjannut, että päätökset sopeutustoimista pitää tehdä jo tällä vaalikaudella, vaikka osa niistä jaksotettaisiin seuraavalle vaalikaudelle. Myös Katainen on väläyttänyt, hallitus saattaa joutua tekemään EU-sääntöjen vuoksi Hetemäen ryhmän esittämää miljardia euroa enemmän sopeutustoimia vuonna 2015.
Vaikuttaakin siltä, että pääministeri ja valtiovarainministeri ovat löytämässä yhteisen linjan. Ei tarvitse olla ruudinkeksijä päätelläkseen, että Urpilainen ja Katainen päätyvät miljardia euroa suurempaan sopeutukseen ensi vuonna. Suomen talouspolitiikan uskottavuus edellyttää talouskurisopimuksen noudattamista: täytyy elää niin kuin opettaa.
Ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua täti tiukan johtama puolue.
SDP:n eduskuntaryhmä on puheenjohtajansa Jouni Backmanin suulla linjannut, ettei päätöksiä ensi vaalikaudelle ulottuvista sopeutustoimista voida tehdä tällä vaalikaudella. Myös SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen on ilmaissut olevansa tätä mieltä. Demarit ovat keksineet, etteivät he halua kantaa vastuuta ensi vaalikaudelle ulottuvista päätöksistä, mikäli he joutuvat itse oppositioon.
On kunnioitettavaa, että Urpilainen on ottanut eri linjan ja asettanut Suomen talouden puoluepolitikoinnin edelle, vaikka demareissa on meneillään puheenjohtajakilpa.
Urpilaisen haastanut Antti Rinne on profiloitunut setä löysänä. Häntä huolettaa velkaantumista enemmän ontuva talouskasvu. Rinteen mielestä talouskasvua pitäisi ruokkia elvyttämällä ja ottaa tarvittaessa sitä varten lisää velkaa. (Nykypäivä 7.3.2014)
Saako Urpilainen omalle ratkaisulleen eduskuntaryhmänsä tuen? Näyttää siltä, että Urpilainen laittaa eduskuntaryhmän valitsemaan ensi vaalikaudelle ulottuvien sopeutuspäätösten ja ensi vuodelle tehtävän miljardia suuremman sopeutuksen väliltä. Voi olla, että kokoomuskin joutuu tässä tilanteessa taipumaan alle kolmen miljardin sopeutukseen.
Jos demarit eivät tue puheenjohtajaansa, he osoittavat epäluottamusta hallitukselle. Ja sehän tarkoittaa sitä, että hallitus kaatuu.
Kirjoittaja Suvi Hautanen on Verkkouutisten ja Nykypäivän politiikan toimittaja.
