Kokoomus voi olla tyytyväinen hallitusohjelmaneuvotteluiden EU-linjauksiin. Myös tuleva hallitus jatkaa aktiivisella ja ratkaisuhakuisella EU- linjalla. Peruslinjana on että EU:ssa tarvitaan vähemmän mutta parempaa sääntelyä. Kaikista sääntelyn kukkasista emme voi silti unionia syyttää. Paljon on kiinni myös siitä miten direktiivejä tulkitsemme.
Pidän tärkeänä että bio- ja kiertotalous nostettiin EU-linjauksessa vahvasti esille. Energiaa ja luonnonvaroja säästävät ratkaisut ovat tulevaisuuden kasvuala. Siksi myös EU-sääntelyn on edistettävä raaka‐aineiden kiertoa ja kestävää käyttöä.
Sekä kiertotaloudessa että suomalaisessa ruuantuotannossa on valtavia mahdollisuuksia, joita ei ole vielä täysimääräisesti hyödynnetty. Maataloutta on voitava harjoittaa kannattavalla tavalla unionin kaikissa jäsenmaissa, ja erityistä huomiota hallitus kiinnittää suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuuden turvaamiseen.
Liian monimutkaiseksi paisunut sääntely ja erityisesti säännösten pilkuntarkan noudattamisen valvonta aiheuttavat valtavasti kustannuksia. Erityisesti maataloudessa ongelma on huomattava. Harvassa ovat ne elinkeinot Euroopassa joiden harjoittamiseen liittyisi yhtä paljon byrokratiaa.
Kiertotaloudella tarkoitetaan taloutta, jossa ravinteet ja raaka-aineet pysyvät kierrossa eikä jätettä synny. EU tuo esimerkiksi fosforia kahden miljardin euron arvosta vuodessa. Sitran mukaan fosforin tuonnin korvaaminen kierrätyksellä voisi luoda Eurooppaan 66 000 uutta työpaikkaa.
Olennaista on ymmärtää että talouskasvu ja Itämeren tilan parantaminen eivät ole toisilleen vastakkaisia tavoitteita, vaan ne kulkevat käsi kädessä. Kun arvokkaat ravinteet eivät valu vesistöihin voittajia ovat niin talous, työllisyys kuin ympäristökin.
On muistettava että voimme itsekin tehdä paljon kiertotalouden eteen. Vaikka Suomessa on korkeaa osaamista ympäristöteknologiassa, olemme vielä kierrätyksessä monia muita maita jäljessä. Kierrätysaste on Suomessa alle EU:n keskiarvon. Kolmannes jätteistä jää kokonaan hyödyntämättä kun taas muissa pohjoismaissa kaatopaikalle päätyy vain 1-3 prosenttia jätteistä.
Harva asia on joko pelkästään hyvä tai pelkästään huono. Myös EU:a kuten mitä tahansa muutakin tulee voida tarkastella kriittisesti. Suomen kahdenkymmenen vuoden jäsenyyden jälkeen voidaan kuitenkin perustellusti sanoa että EU-jäsenyydestä on ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Varsinkin tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa EU-jäsenyys turvallisuuspoliittisena ratkaisuna korostuu.
EU ei ole jokin mystinen olio jossain kaukaisuudessa. EU on yhtä kuin me kaikki jäsenmaat yhdessä. Paikallisten olosuhteiden tuntemus on tärkeää, koska aina yksi malli ei sovi kaikille. Siksi päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä kansalaisia.
Kirjoittaja Petteri Orpo (kok.) on maa- ja metsätalousministeri.
