Suomi ei nouse suosta ilman vahvaa digiloikkaa. Sipilän hallitus on tämän oivaltanut. Tuoreessa hallitusohjelman toimintasuunnitelmassa luvataan digiliiketoiminnalle suotuisa kasvuympäristö. Julkiset palvelut aiotaan lisäksi laajamittaisesti digitalisoida.
Hallituksen tahtotila on, että Suomi on vuonna 2025 ottanut selvä tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitaalisaation mahdollisuuksiin. Tätä hallituksen tavoitetta ei saavuteta ilman innovatiivisia, mutta myös erittäin konkreettisia käyttäjälähtöisiä uudistuksia.
Suomi ei tee digiloikkaa ilman yrityksiä. Valtiovallan tehtävänä on luoda innovaatioiden ja digipalveluiden syntymistä tukeva säädösympäristö. Miten yritykset voivat hyödyntää massadataa ja robotisaatiota uuden liiketoiminnan luomisessa?
Kaikessa liiketoiminnassa pitää pystyä hyödyntämään tehokkaasti digitaalisuuden mahdollisuuksia. Tähän asti säädökset ovat enemmänkin kahlinneet ja jarruttaneet digitalisaatiota. Hallitus perustaa esimerkiksi Esineiden internet -ohjelman. Se pyrkii vauhdittamaan pilvipalveluympäristössä tapahtuvaa digitaalista palveluntarjontaa ja kokeiluja. Toivottavasti ohjelma on yksi konkreettinen uusi avaus, joka tekee Suomesta houkuttelevan sijoittumis- ja sijoituskohteen uusille teknologiayrityksille.
Julkisten palvelujen digitalisoinnissa keskeisintä on asiakaslähtöisyys. Yrityksillä on tarjottavana tähän vahvaa kumppanuutta. Hallitus on kerännyt eri tahoilta ideoita digitalisoinnin edistämiseksi. Julkisten palveluiden digipanostuksiin ollaan varaamassa 100 miljoonaa euroa, josta ensi vuodelle hallitus esittää 33 miljoonaa euroa. Alkuvuodesta päätetään erillisrahoitettavista hankkeista. Nyt on tarkan euron paikka, että rahat kohdistetaan fiksusti ja kustannustehokkaasti.
Nostan esille vain yhden konkreettisen digihankkeen. Sähköinen asunto-osakerekisteri palvelisi laajasti kansalaisia. Asunto-osakkeet muodostavat merkittävän osan kansallisvarallisuudestamme. Tällä hetkellä asunto-osakeyhtiöihin liittyvät tiedot ovat hajallaan ja osakekirjat ovat paperisia. Tänä päivänä ei ole millään tavalla yhdentekevää, mistä asunto-osakkeiden tiedot löytyvät, kenen käytössä ne ovat ja millä hinnalla.
Pankeissa ja vakuutusyhtiöissä käsitellään päivittäin paperisia asunto-osakkeiden ja asunto-osakeyhtiöiden tietoja. Papereissa oleva tiedot kopioidaan käsin omiin järjestelmiin esimerkiksi asuntolainan, taloyhtiölainan tai kotivakuutuksen myöntämisen yhteydessä. Digitaalisten laina- ja muiden palveluiden kehittäminen vauhdittuisi kattavan uuden rekisterin ansiosta.
Sähköinen asunto-osakerekisteri tehostaisi viranomaisten ja yritysten toimintaa asunto-osakeomistuksen arjessa ja asuntokaupassa. Rekisterin vuosittaiseksi hyödyksi on ympäristöministeriön työryhmässä arvioitu noin 20 miljoonaa euroa.
Arviolta 3,8 miljoonan euron perustamiskustannukset ovat pieni summa asunto-osakerekisterin hyötyihin nähden. Asunto-osakerekisteri koskettaa toteutuessaan noin 1,5 miljoonaa asunnonomistajaa ja lisäksi asunnoissa asuvia vuokralaisia. Asunto-osakkeen omistaja vaihtuu eri syistä yli 100 000 kertaa vuodessa.
Jatkossa omistajalla ei olisi huolta osakekirjan säilytyksestä eikä tietoja asunnosta olisi tarvetta toimittaa erikseen esimerkiksi pankkiin. Asunto-osakeyhtiön ei tarvitsisi laatia erillisiä raportteja viranomaisille, rakennuttajan ei tarvitsisi painattaa osakekirjoja, kiinteistönvälittäjä saisi kohteen tiedot rekisteristä. Myös verohallinto ja muut viranomaiset saisivat ajantasaista tietoa asunnoista nykyistä helpommin.
Digitalisaatio ei saa johtaa kustannusten lisääntymiseen, vaan säästöihin. On tärkeää, että esimerkiksi sähköinen asunto-osakerekisteri ei johda asunto-osakeyhtiöiden hoidon tai asuntokaupan kustannusten kasvamiseen.
Suomessa on tehty paljon digitalisaation rintamalla. Viime keväänä julkistetun digibarometrin mukaan Suomi on viidennellä sijalla 22 maan vertailussa. Suomella on hyvät lähtökohdat nousta digiykköseksi. Tämä kuitenkin vaatii julkisin varoin tuettuihin hankkeisiin lisää konkretiaa ja käytännönläheisyyttä.
Kirjoittaja Piia-Noora Kauppi Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja.
