(Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto)

Syynä on verokeskustelu, joka paremminkin vie veroastetta ylös kuin alaspäin.

Palvelusektorin kasvattaminen olisi Lindholmista välttämätöntä, koska näköpiirissä ei ole ulkomaisen kysynnän selvää vahvistumista, mikä auttaisi vientiä kovaan nousuun.

- Viennin tilalle pitää saada kotimarkkinoita, suurempi osa taloutta on saatava kasvamaan. Siinä suhteessa viimeaikainen keskustelu on ollut hankalaa, koska on puhuttu veronkiristyksistä ja yritysten kannustimien rajoittamisesta, Lindholm huomauttaa.

Hän siis allekirjoittaa Palkansaajien Tutkimuslaitoksen johtajan Jaakko Kianderin, kansanedustaja Marjo-Matikainen Kallströmin ja Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtajan Heikki Niemeläisen pääviestin vanhan vientipainotteisen ajattelun heikkoudesta. Nykypäivän artikkelissa (8.1.) kirjoittajat vaativat tasapainoisempaa kasvupolitiikkaa, joka huomioisi viennin lisäksi kotimarkkinat. Tuloksena olisi nykyistä vähemmän viennistä riippuvainen kansantalous.

Verotus imee mehut

Lindholmin mukaan kotimarkkinoiden veto riippuu kahdesta asiasta: ostovoimasta ja asenteesta. Ne molemmat puuttuvat suomalaiselta palkansaajalta, jos verrokiksi otetaan muut länsimaat.

Ostovoimaa syö verokiila - palkansaajan nettotulojen ja hänen työnsä kokonaishinnan välinen harmaa alue. Se sisältää sekä ansiotuloverotuksen että työnantajamaksut. Kaikki nämä ovat pois kotimaisesta kysynnästä.

- Olisiko kenties ollut syytä keventää vielä enemmän veroja, eli huolehtia vieläkin enemmän kotimaisen ostovoiman lisäyksestä ja sitä kautta usuttaa kotimarkkinasektoria kasvamaan, Lindholm arvioi 1980- ja 1990-luvun mahdollisia virheitä. Hän epäilee, että korkea verotus oli osasyy sillekin, ettei 1990-luvun vientimenestys poikinut riittävästi investointeja Suomeen.

Viime laman jälkeen veropolitiikassa tehtiin tosiasiassa hissiliikettä. Julkisen talouden velkaantumisen takia verotusta kiristettiin ja myöhemmin, Paavo Lipposen sinipunahallitusten aikana, tuloveroja palauteltiin takaisin kiristyksiä edeltäneille tasoille.

Ensin innovaatiot, sitten palkat

Lindholm ei ole valmis nielemään Kianderin, Matikainen-Kallströmin ja Niemeläisen ajatusta länsimaisittain keskimääräistä alhaisemman palkkatason kielteisistä vaikutuksista. Kirjoittajien mukaan Suomen kotimarkkinat kärsivät matalasta palkkatasosta.

- Innovaatio, tuottavuus, uusi bisnes, lisää työpaikkoja ja sitä kautta myös ajan mittaan parempia palkkoja, Lindholm sanoo laittaen asiat tärkeysjärjestykseen. Hän myös huomauttaa, etteivät yritykset ole finanssikriisin jälkeen siinä kunnossa, että palkkatasoa voitaisiin kertaheitolla parantaa.

Lindholm myös vastustaa kirjoittajien ajatusta verotuksen painopisteen siirtämistä tuloveroista pääomaveroihin, eli toisin sanoen pääomaverojen kiristämistä.

- En ainakaan tulonjakomielessä sitä kannata. Varjelisin veropolitiikassa sekä työnteon että yritystoiminnan kannattavuutta. Jos on pakko nostaa, niin silloin kulutus- ja välillisten verojen nostaminen on vähiten haitallista.

Kommentteja 0

Lisää uusi

Kommentoi

Nimi: Sähköposti:   Otsikko:   Ole hyvä ja kirjoita roskapostinestokoodi jonka näet kuvassa.

Joomla components by Compojoom