Harva sosiaalisen median käyttäjä tiedostaa olevansa itsekin vieraan vallan informaatiovaikuttamisen kohteena.
– Johdettu trollaaminen olisi osattava tunnistaa, sotatieteiden tohtori Saara Jantunen sanoo.
Hän pitää huolestuttavana, että monet kansalaiset eivät ymmärrä informaatiovaikuttamisen koskevan myös heitä itseään.
– Kun huomaa olevansa johdetun trollin eli rekrytoidun kansalaiskeskusteluvaikuttajan kohteena vaikkapa sosiaalisessa mediassa, ei pidä missään nimessä antaa periksi ja jättää asioita sen vuoksi sanomatta. Keskustelua kannattaa jatkaa, sillä kenelläkään ulkopuolisella ei ole oikeutta vaientaa sitä.
Yksittäistä viestiä ei voi pelkästään sisältönsä perusteella varmuudella tunnistaa johdetuksi trollaukseksi, vaan kyse on pikemminkin käyttäytymismallista.
– Informaatiosodankäynnistä on tullut hyvin sosiaalinen ilmiö, ja siinä hyödynnetään sosiaalisia mekanismeja usein hyvinkin taitavasti ja laskelmoidusti. Kun joskus aikaisemmin vannottiin yksisuuntaisen tiedottamisen nimiin ja esimerkiksi levitettiin lentolehtisiä, nyt toimintatapa on vuorovaikutteinen aivan viestintäteorian mukaisesti.
Jantunen painottaa jokaisen omaa vastuuta myös median välittämän informaation jäsentämisestä ja sen totuudellisuuden arvioinnista.
– Lukija muodostaa itse oman tilannekuvansa. Median vastuu rajoittuu sisältöjensä journalistiseen laatuun – informaatiosotaa se ei voi poistaa, vaikka kuinka sitä haluaisimme.
Informaatiosodankäynnin hän sanoo kohdistuvan ennen kaikkea kehittyneisiin länsimaihin. Kehittymättömissä yhteiskunnissa ei infosotaa käydä.
