Ivan Maiski (1884-1975) oli Neuvostoliiton diplomaatti, historioitsija ja poliitikko. Historian hahmo Maiskista tuli hänen oltuaan Neuvostoliiton suurlähettiläänä Britanniassa toisen maailmansodan aikana.
Tätä ennen Ivan Maiski oli Helsingissä Neuvostoliiton suurlähettiläs 1929-32. Tuohon aikaan sisältyi Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoittaminen.
Verkkouutiset kertoo Ivan Maiskin Britanniassa nyt ilmestyneistä päiväkirjoista muun muassa tästä avautuvassa jutussaan.
Sodan aikana Valtion tiedoituslaitoksessa työskennellyt kirjailija Mika Waltari kirjoitti siellä teoksen Neuvostovakoilun varjossa (Otava 1942). Waltari kuvailee teoksessa Ivan Maiskin olleen ”juutalainen sanomalehtimies, piti Suomea ponnahduslautanaan suurlähettilään asemaan Englannissa. Hänen aikanaan solmittiin Suomen ja neuvostoliiton välillä hyökkäämättömyyssopimus, jota hän itsekin ivaili”.
Ivan Maiski noudatti käyttäytymisessään Waltarin mukaan eurooppalaisia tapoja. Maiski oli alun perin menshevikki, joka osasi Venäjän vallankumouksen jälkeen ”taitavasti lavastaa kääntymyksensä leninismiin” ja pääsi uralle neuvostovaltion ulkoministeriöön.
Waltari huomauttaa, että lähettilään ”toiminta-aikansa lankesi bolshevismille mitä epäkiitollisimpaan vaiheeseen Suomessa”, talonpoikaismarssin ja Lapuan liikkeen aikaan.
– Hyvin luonteenomainen Maiskille on puhe, jonka hän piti hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoittamisen johdosta lähetystön henkilökunnalle järjestetyssä juhlatilaisuudessa. Siinä hän ivaili myrkyllisesti Suomea ja mainitsi ”hyökkäys-, ei, anteeksi, hyökkäämättömyyssopimuksen”, Mika Waltari kirjoitti.
