– Toimipisteitä on jatkossa varmasti vähemmän kuin nyt. On rehellistä sanoa, että joudumme tekemään kipeitä ja vaikeita päätöksiä, jos haluamme pitää julkisten palvelujen laadusta kiinni, Laura Räty sanoo Aamulehdelle.
Hän keskittäisi synnytykset suurempiin yksiköihin, koska ”synnytystoiminta ei ole lähipalvelua”. Räty arvioisi myös kriittisesti työterveyshuoltoa sekä Kela-korvauksien kohtaloa.
Parlamentaarinen työryhmä pääsi kesäkuun lopussa sopuun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain yksityiskohdista. Uuden lain mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat viisi sote-aluetta. Palveluiden tuottajia ovat kunnat ja kuntayhtymät. Sote-alueen järjestämispäätöksellä palveluita voidaan päättää tilata myös yksityisiltä ja kolmannen sektorin toimijoilta sekä käyttää palveluseteleitä.
RKP:n puheenjohtaja, puolustusministeri Carl Haglund arvosteli vastikään uudistusta epäonnistuneeksi. Räty kehottaa Haglundia katsomaan peiliin, jos tämä ei tiedä, mihin on nimensä laittanut. Parlamentaarinen työryhmä hyväksyi uudistuksen yksimielisesti.
– Kyllä minäkin voin sanoa, että olisin halunnut voimakkaammin yksityistä ja julkista rinnastavan mallin kuin yksityisen palvelutuotannon alisteisuuden julkiselle palvelutuotannolle, mutta aika yksin olin, Räty kertoo.
Hän toivoisi, että perusterveydenhuollossa siirryttäisiin niin sanottuun Ruotsin malliin, jossa raha seuraa potilasta. Silloin terveydenhuollon asiakas saisi vapaasti valita, minne menee hoidettavaksi, oli kyseessä sitten yksityinen tai julkinen palveluntuottaja.
Räty uskoo, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus synnyttää lopulta sellaisia sote-alueita, jotka mahdollistavat yksityisten palveluiden käytön lisääntymisen.
