Suunnitelmat EU:n yhteisen puolustuksen kehittämisestä tuskin parantaisivat konkreettisesti Euroopan turvallisuutta, arvioi turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen.
– En pidä sitä edes tarpeellisena, koska Nato on olemassa tätä varten, Pyykönen sanoo Verkkouutisille.
Pyykönen siirtyi Naton päämajasta (1998–2000) suunnittelemaan EU:n kriisinhallintakykyjä yhtenä 15:stä kansallisesta edustajasta Helsingin huippukokouksen 1999 päätösten pohjalta.
Joulukuun puolivälissä pidetyssä EU:n huippukokouksessa jäsenmaat päättivät aloittaa puolustusyhteistyön syventämisen. Huippukokouksessa päätettiin muun muassa EU:n ja Naton yhteistyön syventämisestä.
Pyykönen korostaa, että valtaosa osa EU-maista on myös Naton jäseniä.
– Euroopan puolustuskyky ei ole koskaan ollut korvike Natolle EU-maiden valtaenemmistön mielestä, puhumattakaan siitä, että kaikki jäsenmaat haluaisivat EU:lle rakennettavan oman, Natosta irrallaan olevan puolustuskyvyn, Pyykönen toteaa.
– Kun Nato on palannut parikymmentä vuotta kestäneestä kriisinhallintatehtävästään kollektiiviseen aluepuolustukseen ollen entistä vahvempi, niin nytkö sitten pitäisi rakentaa toinen järjestelmä rinnalle, hän kysyy.
Pyykösen mukaan tilaisuus Euroopan yhteisen puolustuskyvyn kehittämiseksi on toistaiseksi mennyt ohi.
– Jos Nato olisi jäänyt kriisinhallintapuolelle ja Venäjä olisi suuntautunut kohti länsimaisia arvoja tehden turvallisuusyhteistyöstä hedelmällistä, niin sitten se olisi ehkä ollut mahdollista, hän tuumaa viitaten länsimaiden ja Venäjän välien viilentymiseen.
Länsimaat asettivat Venäjälle pakotteita Krimin laittoman alueliitoksen seurauksena. Naton mukaan Venäjä osallistuu sotatoimiin Itä-Ukrainan alueella tukien paikallisia separatisteja.
Ei merkittävää edistystä
EU-maat päättivät huippukokouksessa aloittaa työt pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön paaluttamiseksi. Rakenteellisessa puolustusyhteistyössä olisivat mukana vain halukkaat jäsenmaat.
Pyykönen suhtautuu skeptisesti EU:n suunnitelmiin puolustusyhteistyöstä.
– En usko, että tässä kehityksessä tapahtuu mitään merkittävää hyppäystä edes kovan kriisinhallintakyvyn osalta. Sitä on luotu vuodesta 2000.
Pyykönen korostaa EU:n vahvuuksien olevan ei-sotilaallisella puolella.
– Se, missä voidaan edetä, liittyy tähän pehmeään turvallisuuteen eli siviilikriisinhallintaan ja muun muassa rauhanrakentamiseen, joiden avulla voitaisiin auttaa Afrikan ja Lähi-idän maita parantamaan omia elinolosuhteitaan. Tämä tehtävä sopii hyvin EU:lle, jolla on hyvin laaja keinovalikoima ja mittavat resurssit käytössään.
Kokouksessa päätettiin myös yhteisen operaatioesikunnan perustamisesta ja hyväksyttiin suunnitelmat puolustusrahaston perustamisesta sekä puolustustutkimuksen ja teknologian rahoituksen kasvattamisesta 500 miljoonaan euroon vuodesta 2020 eteenpäin.
– Suunnitteilla olevalla esikunnalla ei ole operatiivisen esikunnan roolia. Sen pitäisi suunnitella itse asiaa ja operaatioita ja myös johtaa niitä. Tällaiseen ei annettu mandaattia.
Sen sijaan puolustushankintojen yhteisessä suunnittelussa, koordinoinnissa ja rahoituksessa voitaisiin Pyykösen mielestä edetä.
– Komissio hoitaisi yhteisessä rahoituksessa kytkentää myös Euroopan investointipankin suunnalta. Se on ihan mielekäs idea ja osoittaisi EU-instituutioiden keskinäistä lähentymistä.
Suomeen perustetaan osana EU:n ja Naton yhteistyötä hybridiuhkien torjuntakeskus. Pyykönen katsoo, että myös tämän tiimoilla voitaisiin edetä.
– Hybridikeskus on riittävän kaukana Naton osaamisalueesta eli kovasta turvallisuudesta, jota sotilasliitto hoitaa riittävän hyvin. Varsin monet Naton jäsenmaat eivät halua EU:ta mukaan puolustusulottuvuuden parantamiseen Euroopassa.
– Hybridikeskuksen toimintaa voitaisiin hoitaa siviilipainotteisesti. Se saattaisi sopia EU:lle paremmin.
”Venäjän hajotustoimet”
Pyykösen mukaan joukko halukkaita EU-maita voisi syventää puolustusyhteistyötä muiden jäsenmaiden jäädessä ulkopuolelle.
– Muodostetaan kiinnostuneiden maiden ryhmä, ja ne etenevät keskenään esimerkiksi sotilaallisten puolustuskykyjen rakentamisessa. Tietty maaryhmä voi olla kiinnostunut vastaamaa Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin huutoon, jonka mukaan Euroopan Nato-maiden pitää osallistua voimakkaammin turvallisuusponnisteluihin ja kansallisen puolustuskyvyn pitää olla nykyistä parempi.
Hän ei kuitenkaan usko, että tässäkään tapahtuu suuria loikkia, vaikka jotain on odotettavissa.
– Toinen ryhmä voisi koostua maista, jotka mahdollisesti haluaisivat luoda sotilaallisia kykyjä etelässä olevia uusia uhkia silmällä pitäen, Pyykönen sanoo viitaten Pohjois-Afrikasta Etelä-Eurooppaan suuntautuvaan maahanmuuttovirtaan.
Neljä suurta EU-maata eli Saksa, Ranska, Italia ja Espanja ovat puolustuksen kehittämisen kannalla, toki kukin omasta maantieteellisestä lähtökohdastaan.
– Kyllähän se kertoo siitä, että komission ja Eurooppa-neuvoston on pakko saada aikaiseksi joitakin ehdotuksia, joista valtioiden päämiehet voivat järkevästi keskustella.
Pyykönen muistuttaa, että Venäjän toimet vaikuttavat kaavailtuun puolustusyhteistyöhön.
– Kyllähän Venäjän toiminta EU:n hajottamiseksi ja jakamiseksi esimerkiksi Ranskan, Puolan, Slovakian ja Unkarin suuntaan vaikuttaa siihen, miten puolustusyhteistyö kehittyy.
– Eihän Venäjä halua, että EU:n puolustus etenee yhtään tästä eteenpäin.
