Maahanmuuttajat halutaan kouluttaa työmarkkinoille – ”paras tae Suomen hyvinvoinnille”

Koulutukseen erikoistuneen yhtiön toimitusjohtaja tukee turvapaikan hakijoiden osaamisen nopeaa arviointia ja kouluttamista työmarkkinoille.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Koulutukseen erikoistuneen Management Institute of Finland MIF:n toimitusjohtaja Timo Helosuon mielestä maahanmuutto on Suomelle suuri mahdollisuus.

– Saamme nuorempaa työvoimaa. Tulijoiden osaaminen pitää arvioida nopsaan ja heidät on koulutettava työmarkkinoille. Se on myös paras tae niin muuttajien kuin Suomen hyvinvoinnille, Helosuo toteaa tiedotteessaan.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Vakuutusyhtiö Ilmarisen eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander arvioi varovaisesti, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu johtaa Suomen väestön kasvuun noin 100 000 henkeä ennustettua suuremmaksi tämän vuosikymmenen aikana.

– Työikäisen väestön määrä ei tulevaisuudessa supistukaan vaan voi jopa kasvaa, koska suurin osa maahanmuuttajista on nuoria. Tällä on puolestaan oma vaikutuksena väestön vanhushuoltosuhteeseen eli eläkeikäisten ja työikäisten lukumäärien suhteeseen, Kiander kirjoittaa Ilmarisen blogissa.

Hänen mukaansa huoltosuhteen alentuminen tasapainottaa väestön ikäpyramidia, mutta sillä ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia.

– Maahanmuuton kasvu tuottaa taloudellisia hyötyjä vain siinä tapauksessa, että maahanmuuttajat työllistyvät, Kiander toteaa.

Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle vuoteen 2030 mennessä, olisi työllisten määrä Kianderin mukaan tuolloin noin 100 000 henkeä ennustettua suurempi.

– Tällaisella muutoksella olisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Korkeamman työllisyyden seurauksena julkisen talouden tasapaino kohentuisi ennustettuun kehitykseen verrattuna noin kaksi prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteen arvoon ja julkisen talouden kestävyysvaje, joka tarkoittaa julkisen talouden menojen ja tulojen epäsuhtaa, puolittuisi, Kiander kertoo.

Helosuo on Kianderin kanssa samaa mieltä ja patistaa julkista valtaa tuntuviin tehostustoimiin tulijoiden kotouttamisessa.

– Jokainen odotuspäivä vastaanottokeskuksessa on esimerkki Suomen julkisen sektorin eli maahantuloviranomaisten surkeasta suorituksesta kotouttamisessa, Helosuo kuvaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS