Yle:n A-studio kertoi keskiviikkona, että hallitus neuvottelee opposition kanssa hallituksen sote-mallin ja keskustan maakuntamallin yhteensovittamisesta.
Emeritusprofessori, Kansanterveyslaitoksen entisen pääjohtajan Jussi Huttusen mielestä lähtökohdat hallituksen ja keskustan malleissa ovat ihan samat.
– Molempien tavoitteena on saada erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut integroitua mahdollisimman pitkälle ja korjata peruspalveluiden ongelmat. Tämä on ollut koko uudistuksen kivijalka, Huttunen sanoo Verkkouutisille.
Jotta integraatio onnistuisi, täytyisi Huttusen mukaan järjestämisvastuussa olevilla organisaatioilla olla riittävän suuret väestöpohjat. Jos maa pilkotaan liian pieniin alueisiin, erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelyjä ei pystytä helposti toteuttamaan eikä riittävää osaamista ja 24/7 valmiutta pystytä turvaamaan kaikilla alueilla.
– Sellainen malli, jossa yhdistetään erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut riittävän suurilla alueilla, olisi oikea ratkaisu. Tavoitteeseen päästään korjaamalla hallituksen mallia, mutta periaatteessa myös keskustan maakuntamallilla.
Kaksi kipukohtaa neuvotteluissa
Huttusen mielestä hallituksen mallissa erityinen ongelma ovat peruspalvelualueet, joiden väestöpohjat ovat liian pieniä, 20 000–50 000 asukasta. Hallituksen linjauksen mukaan alueilla voidaan järjestää peruspalvelut ja tietyillä edellytyksillä myös erikoispalveluita. Näillä alueilla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio ei kuitenkaan toteudu tai toteutuu huonosti.
– Tämä ratkaisu on ristiriidassa uudistuksen tavoitteiden ja keskustapuolueen maakuntamallin kanssa. Se on yksi kipupiste tässä keskustelussa.
Hallituksen mallin perustuslailliset ongelmat liittyvät siihen, että sote-alueet ja peruspalvelualueet on tarkoitus järjestää vastuukuntamallilla, ja se saattaa edellyttää päätöstä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Silloin laki pitäisi hyväksyä uudelleen eduskuntavaalien jälkeen, tai sen tueksi pitäisi saada kiireellisessä menettelyssä viiden kuudesosan enemmistö. Sen vuoksi opposition tukea tarvitaan.
Huttusen mielestä neuvotteluissa voitaisiin päästä eteenpäin, jos järjestämisvastuussa olevien organisaatioiden väestöpohjat olisivat suurempia kuin hallituksen mallissa ja jos lisäksi sallittaisiin vastuukuntamallin ohella kuntayhtymäratkaisut.
– On sellaisia alueita, joissa vastuukuntamalli saattaa toimia ihan hyvin, mutta sitten on toisia alueita, joissa kuntayhtymä on alueen kuntien näkökulmasta selvästi parempi.
Vaikka kuntayhtymämallia on kritisoitu, niin Huttusen mukaan nyt näyttää siltä, että monet kunnat ottavat sen mieluummin kuin vastuukuntamallin. Vastuukuntamallissa pienillä kunnilla ei olisi itsenäistä päätösvaltaa, kun taas kuntayhtymissä kaikki yhtymään kuuluvat kunnat ovat mukana päätöksenteossa.
Sairaanhoitopiireistä järjestäjiä
Helpoin ratkaisu Huttusen mielestä olisi kuitenkin, jos nykyisistä sairaanhoitopiireistä tehtäisiin järjestäjätahoja. Se ei juuri poikkeaisi keskustan mallista.
– Yksinkertaisin tekniikka olisi se, että siirretään sairaanhoitopiireille perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Uuden piirin nimi voisi olla esimerkiksi sosiaali- ja terveyspiiri.
Huttusen näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveyspiirit tuottaisivat valtaosan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Nykyiset kuntien terveyskeskukset kuuluisivat sosiaali- ja terveyspiirien organisaatioon, ja näin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito saataisiin integroitua. Uusien piirien toiminnan painopisteenä olisi perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kehittäminen erikoissairaanhoitoa unohtamatta.
– Tämähän on halpa ratkaisu. Ei kulu yhtään enempää rahaa kuin nykyisin, vaan todennäköisesti tulee säästöä. Jos me saamme integroitua palvelut yhteen, se taatusti tuottaa säätöjä tai laatua tai molempia.
Myöskään omaisuuden siirrot eivät Huttusen mukaan muodostuisi ongelmaksi, koska suurin osa omaisuudesta on jo sairaanhoitopiireillä. Ainoastaan terveyskeskusten omaisuus pitäisi siirtää sairaanhoitopiireille. Myös hallinto järjestyisi helposti.
THL:n malli ehkä mukaan myöhemmin
Nykyisin pienimmät sairaanhoitopiirit ovat Itä-Savo (45 000 asukasta), Länsi-Pohja (65 000), Keski-Pohjanmaa (80 000 asukasta) ja Kainuu (80 000 asukasta). Niiden pitäisi Huttusen mielestä olla nykyistä suurempia väestöpohjiltaan.
– Jos halutaan saada poliittinen kompromissi, ehkä ne pitäisi vielä tässä vaiheessa jättää, Huttunen kuitenkin toteaa.
Sen sijaan Uudellemaalle tarvittaisiin Huttusen mukaan poikkeava ratkaisu, sillä koko Uudenmaan kattava organisaatio olisi liian suuri hallittavaksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raha seuraa potilasta -malli olisi sovitettavissa sosiaali- ja terveyspiiriratkaisuun, mutta Huttunen ei tekisi sitä tässä vaiheessa.
– Menisin askeltaen eteenpäin ja rakentaisin ensin julkiseen tuotantoon perustuvan mallin ja 5–10 vuoden kuluttua arvioisin, kannattaako yksityinen sektori ottaa mukaan tuottamaa palveluja. Jos se tehdään nyt, tämä menee ihan sekaisin, Huttunen varoittaa.
