– Jos Ruotsi päättää hakea Nato-jäsenyyttä, Suomen pitää käytännössä hakea samaan aikaan. Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne muuttuisi niin rajusti, jos Suomi olisi ainoa Pohjolassa oleva pienvaltio, joka ei kuuluisi Natoon, Charly Salonius-Pasternak sanoo Ylen Ykkösaamussa.
Suomi ja Ruotsi ovat viime aikoina pohtineet yhdessä turvallisuus- ja puolustuspoliittisia ratkaisuja. Kokoomuksen kansanedustajan Ilkka Kanervan mielestä puolustusyhteistyössä Ruotsin kanssa on mentävä ”reippaasti eteenpäin”. Kanerva ei sulje pois myöskään valtiosopimusta puolustusliitosta.
Salonius-Pasternakin mukaan puolustusyhteistyön tehostaminen Ruotsin kanssa ja Nato-jäsenyys eivät ole toistensa vaihtoehtoja. Hänen mielestään yhteistyön lisääminen Ruotsin kansaa olisi hyödyllistä ja toteutettavissa nopealla aikataululla.
Salonius-Pasternak katsoo, että Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittista linjaa ei ole uudistettu tarpeeksi viime vuosien aikana.
– Suomen naapurimaat Venäjä ja Ruotsi ovat tehneet selviä muutoksia turvallisuuspolitiikkaansa viime aikoina. Voidaan jopa sanoa, että Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen linja on ollut viime vuosina aika jälkijättöistä.
Ruotsissa on käynnissä kovilla kierroksilla käyvä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen debatti ja arviointi Ruotsin puolustusvoimien kehnosta tilasta. Maan puolustusvoimien uudistus ammattiarmeijaksi ei ole sujunut odotetusti. Ongelmia on ollut muun muassa riittävän henkilöstön rekrytoinnissa.
– Ruotsissa on vihdoinkin, mutta aika nopeasti reagoitu muutoksiin.
Vuonna 2008 Venäjä aloitti sotilasreformin, jolla pyritään modernisoimaan sen asevoimat 2020 mennessä. Tavoitteena on luoda nykyaikainen, liikkuva sekä hyvin varustettu ja koulutettu armeija.
– Venäjällä on ollut näkyvissä muutoksia jo pitkään.
