– Tässä on tullut aika paljon yksittäisiä uutisia ja tapahtumia, joita myös Venäjä haluaa tuoda vahvasti esille. Muun muassa viime viikolla S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmien tulo Pietarin alueen suojaksi, Puolustusvoimain tiedustelupäällikkö kenraalimajuri Harri Ohra-aho sanoi Ylen ykkösaamussa.
– Itse asiassa me olisimme olleet yllättyneitä, jos niitä ei olisi tuotu siihen.
Venäjä sijoitti hiljattain lisää edistyneitä S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiään Leningradin alueelle lähelle Suomen rajaa. S-400-ohjusten vahvistettu kantama on noin 250 kilometriä. Ohjusten todelliseksi kantamaksi arvioidaan kuitenkin jopa 400 kilometriä.
Verkkouutiset kertoi tässä jutussaan, kuinka Pietarin alueen ohjuksien kantama voisi siis helposti kattaa käytännössä koko Etelä-Suomen ilmatilan.
Ohra-ahon mukaan puolustusvoimat eivät yllättyneet myöskään Venäjän asevoimien elokuussa tekemästä laajamittaisesta valmiustarkastuksesta, joka liittyi Kaukasian strategiseen harjoitukseen.
– Mikäli tällaista ei olisi tullut, olisimme yllättyneet, koska tällaista on harjoitettu jo kolme vuotta näissä suurissa harjoituksissa.
Ohra-ahon mukaan kyse on kokonaisviitekehyksestä, jonka kautta Venäjää tarkkaillaan.
– Kyse ei ole vain pinnalla olevasta tilanteesta, vaan pitää lähestyä Venäjän kansallista identiteettiä ja tarkastella, miten se on muotoutumassa. Samalla tavalla pitää tarkastella Venäjän kollektiivista muistia.
– Puhutaan paljon siitä, että Venäjän taloudellinen tilanne ei ole paras mahdollinen tällä hetkellä. Esimerkkinä pieni peruseläke, joka on 180 euroa. Tätä kompensoi toisaalta se, että he saavat esimerkkiä suurvalta-aseman palauttamisesta vahvan johtajansa kautta.
