Päivi Räsänen sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomella on ennen kaikkea velvollisuus suojella yhteiskuntaa ja sitä, että he (jihadisteihin liittyneet) eivät pääse tekemään täällä rikoksia.
– Viime kesänä suojelupoliisi nosti uhka-arviota nimenomaan tämän ilmiön vuoksi. Eli ei pidetä mahdottomana, että esimerkiksi palaava jihadisti voisi tehdä Suomessa tai Euroopassa terroriteon.
Viranomaisarvioiden mukaan Suomesta on lähtenyt 45–50 nuorta ääri-islamilaisen terroristijärjestö Isiksen leiriin. Räsäsen mukaan suojelupoliisi seuraa mahdollisia lähtijöitä, joilla tiedetään olevan yhteyksiä terroristiryhmiin ja toisaalta selvittää eri reittien kautta mitä he tekevät ja myös heidän paluutaan.
– Tässä on hyvin voimakkaana elementtinä tällä hetkellä sosiaalinen media, jonka kautta värvääminen tapahtuu Suomessa ja muissa länsimaissa. Monet viranomaiset ovat hälytysvalmiudessa tällä hetkellä, niin suojelupoliisi, rajavartiosto, kuin paikallinen poliisi. Ja heitä seurataan tiiviisti, Räsänen sanoi.
Räsäsen mukaan lähtökohta suhtautumisessa terroristeiksi ryhtyneisiin Suomen kansalaisiin on se, että rikokset ovat rikoksia myös Syyriassa ja Pohjois-Irakissa ja niistä joutuu vastuuseen. Tälläkin hetkellä Suomessa on käynnissä oikeudenkäyntejä terroristiin liittyen.
– Mitään Suomeen kohdistuvaa iskua tai uhkaa ei ole tiedossa, mutta kun tämä ilmiö on tämänlaatuinen, niin se on täysin mahdollista. Sen takia on vireillä sekä viranomaisiin että lainsäädäntöön kohdistuvia muutoksia, Räsänen sanoi.
Lakiesityksiä valmisteilla
Ministeri kertoi esitelleensä eduskunnalle juuri lakiesityksen, jossa poliisi saisi oikeuden tutkia matkustajarekistereitä. Räsänen pitää myös tärkeänä, että Turkkiin saataisiin poliisille yhdysmies, sillä mahdolliset takaisin palaavat jihadistit tulisivat Istanbulin ja Ankaran kautta.
Terroristijärjestöihin liittyvien kansalaisten kohdalla on ollut puhetta myös kansalaisuuden epäämisestä. Räsäsen mielestä se olisi mahdollista, jos kansalaisuuden edellytyksenä olisi kansallinen turvallisuus. Tällöin voitaisiin ajatella että jos henkilö olisi uhka kansalliselle turvallisuudelle, niin kansalaisuus voitaisiin ottaa pois.
– En vielä ota tähän kantaa, sillä meillä ministeriössä tätä asiaa parhaillaan selvitetään. Tähän liittyy mielestäni muitakin tärkeitä asioita. Yksi on Euroopan laajuinen matkustajarekisteri, PNR-direktiivi, jonka edellinen europarlamentti hylkäsi. Ja rajatarkastukset myös EU-kansalaisille silloin, kun he matkustavat Schengen-alueen ulkopuolelle.
Suojelupoliisilla ei ole tällä hetkellä oikeutta tiedustelutoimintaan. Räsäsen mukaan suojelupoliisi pitkällä tähtäimellä sellaisen tarvitsisi.
– Oma mielipiteeni on, että suojelupoliisi tarvitsisi oikeutta myös verkkotiedusteluun ja verkkovalvontaan. Tarvittaisiin myös ehkä ulkomailla tapahtuvaa tietolähdetoimintaa, jota tällä hetkellä ei ole. Mutta nämä ovat isoja asioita ja perusoikeuksia koskettavia kysymyksiä. Ajattelen, että ne ovat kysymyksiä, jotka voitaisiin saada seuraavaan hallitusohjelmaan, Räsänen sanoi.
