”Suomi on muiden Euroopan maiden mukana ottanut viimeisten kuukausien aikana vastaan ennätyksellisen määrän turvapaikanhakijoita. Me emme olleet tällaiseen tilanteeseen varautuneet, vaikka kansainvaellusten mahdollisuuksista oli puheenvuoroja kuultukin”, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi puheessaan monikulttuurisessa itsenäisyyspäivänjuhlassa Helsingin kaupungintalolla.
Sipilä totesi uuden asuinmaan kulttuurin, tapojen ja kielen omaksumisen olevan edellytys kotiutumiselle.
”Mutta kuitenkin se, mitä me pidämme kulttuurissamme luonnollisena ja itsestään selvänä, voi uudelle tulijalle olla erikoista ja outoa. On ollut hienoa nähdä, että niin monet ovat motivoituneita omaksumaan suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöt – omaa kulttuuriperimäänsä tietenkään unohtamatta. Meidän on tuettava heitä tässä ponnistelussa.”
Pääministeri toivoi pidempään maassa asuneiden maahanmuuttajien opastavan uudempia tulijoita suomalaiseen kulttuuriin.
”Kertokaa suomalaisesta kulttuurista, opastakaa heitä harrastusten ja eri yhteisöjen parin ja olkaa mukana tukemassa tarvittaessa arkielämänkin tekemisissä. Tietoa jakamalla, yhteisöön mukaan ottamalla ja keskustelemalla voidaan saavuttaa paljon”, hän kannusti.
Sipilä myös halusi työnantajien työllistävän rohkeasti ulkomaalaistaustaisia.
”Esimerkiksi edellisessä ammatissani otin töihin irakilaistaustaisia ihmisiä. Minulle jäi heistä vain hyviä kokemuksia.”
Pääministeri kertoi olevansa huolestunut joidenkin suomalaisten asenteista turvapaikanhakijoita kohtaan.
”Olen kantanut huolta siitä kovuudesta, millä osa suomalaisista on suhtautunut turvapaikanhakijoihin. Meidän olisi muistettava, että me kaikki olemme jollain mittarilla katsottuna toisenlaisia. Toivoisin, että sydämen sivistys ja toisista välittäminen olisivat suomalaisen kulttuurin kovaa ydintä; sitä, jota puolustaisimme yhtenä rintamana.”
Hän myös muistutti, että minkäänlainen traaginen tausta ei oikeuta rikoksiin uudessa asuinmaassa.
”Kenttätuomioistuiminen sijaan Suomessa kuitenkin toimii organisoitu oikeuslaitos, jonka toimintaan nojaamme ja johon uudetkin tulijat totutamme.”
