– Suomi tarvitsee (yliopistoista valmistuvia) tohtoreita, mutta me tarvitsemme sellaista tohtorikoulutusta, joka valmentaa tohtoreita yksityisen sektorin palvelukseen ja tukee heitä siinä myös asenteellisesti, sanoo Akavan koulutuspoliittinen asiantuntija Ida Mielityinen Verkkouutisille.
Suomen 14 yliopistosta kerättyjen alustavien tietojen mukaan yliopistoista valmistui viime vuonna 1 724 tohtoria, mikä on enemmän kuin koskaan, uutisoi Helsingin Sanomat maanantaina. Tieteentekijöiden liiton mukaan työttömiä tohtoreita oli joulukuussa 657, kun vuotta aiemmin heitä oli 566.
Mielityisen mielestä Suomen yliopistoista tohtoreiksi valmistuvien määrä ei kuitenkaan ole liian suuri. Akava katsoo, että Suomen työmarkkinat tarvitsevat enemmän tohtorin tutkinnon suorittaneita.
– Tutkimustyötä yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa tekevien joukossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden määrä on varsin matala. Senkaltaista osaamista tarvitaan työmarkkinoilla enemmän.
Ongelmana on se, että nykymuotoinen tohtorin tutkinto on yliopisto- ja akateemiselle uralle valmistava tutkinto, jonka suorittamisajat ovat edelleen varsin pitkiä, vaikka kehitystä on tapahtunut.
– Tutkintoa suorittavia ei auteta systemaattisesti muodostamaan suhteita työmarkkinoille ja yrityksiin.
Mielityisen mukaan muutamalla alalla käy niin, että moni maisteriksi valmistunut hakeutuu tohtorikoulutukseen, koska työllistyminen on vaikeaa.
– Siten he tekevät itsensä vielä huonommin työmarkkinoille soveltuvaksi. Myöskään asenteet työmarkkinoilla eivät ole muuttuneet samaa tahtia (koulutustrendien kanssa).
– Yrityksiin pitäisi saada tutkimusosaamista. Siten yliopistojen osaaminen saataisiin tukemaan yritysten kasvua.
”Laaja-alainen osaaminen”
Maistereita valmistui viime vuonna lähes 14 500, mikä on yli 600 enemmän kuin viime vuonna. Akavan tilastot osoittavat, että Korkeasti koulutettuja työttömiä oli joulukuussa kaikkiaan yli 40 000. Kasvua edellisvuodesta on viidennes. Joukossa ovat mukana myös ammattikorkeakouluista valmistuneet.
Myöskään maistereiksi valmistuvien määrä ei kaiken kaikkiaan ole Mielityisen mielestä liian suuri.
– Yliopistokoulutus tuottaa laaja-alaisen osaamisen, joka on hyvä valtti työmarkkinoilla, mutta koulutusta pitää kehittää tämänhetkisten realiteettien mukaisesti – julkisen sektorin rooli työnantajana pienenee ja yksityisen sektorin rooli kasvaa.
– Korkeakoulutuksen pitää tuottaa tarvittavat valmiudet työmarkkinoille ja kasvattaa sellaiseen asenteeseen, että työllistytään niille aloille, joilla työpaikat ovat.
”Työelämävalmiuksia harjoiteltava”
Yliopistoista ja korkeakouluista valmistuvien työllistyminen on Mielityisen mukaan suorassa yhteydessä opiskelukulttuuriin ja tapaan tehdä asioita.
Yliopistosta ja ammattikorkeakouluista valmistuneet ovat perinteisesti hankkineet työelämävalmiudet ja -kontaktit työmarkkinoille opiskeluaikaisella työkokemuksellaan.
– Jos me haluamme, että opiskeluajat ovat lyhempiä, kontaktien luonti ja valmiuksien hankkiminen on sisällytettävä opetussuunnitelmiin.
Mielityinen korostaa myös yrittäjävalmiuksien luomista jo opiskeluaikana.
– Nyt on onneksi tulossa yrityshautomoita yliopistojen liepeille. Työelämävalmiuksien ja -asenteiden hankkimista pitäisi treenata jo opiskeluaikana.
