– On tärkeää, että tietoyhteiskuntakaaren keskeisistä kysymyksistä on nyt saatu yhteisymmärrys, jonka pohjalta lain valmistelua voidaan jatkaa. Eduskunnalle hallituksen esitys annetaan loppuvuodesta, asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen (sd.) toteaa.
Ministerityöryhmä otti kantaa muun muassa verkkoneutraliteettiin, teleyritysten vastuuseen mobiiliostoksissa, huomattavan markkinavoiman omaavien teleyritysten sääntelyyn sekä Lex Nokia -säännöksiin.
Verkkoneutraliteetti tarkoittaa sitä, että kaikkea liikennettä verkossa käsitellään samalla tavalla. Hallitus haluaa säilyttää nykytilan eli nettiyhteyden tarjoaja ei saa rajoittaa liikennettä tiettyihin osoitteisiin tai kohdistaa rajoituksia tietyn tyyppiseen liikenteeseen. Teleyritykset ovat kuitenkin vapaita tarjoamaan omille palveluilleen taattua kaistaa.
Viestintävirastolle puolestaan annetaan ajantasaiset mahdollisuudet puuttua verkon neutraliteettia mahdollisesti uhkaaviin käytäntöihin.
Uutena säännöksenä ehdotetaan teleyritykselle ja palveluntarjoajalle tai myyjälle yhteisvastuuta silloin, kun kuluttaja maksaa tavaroita ja palveluja matkapuhelimella, ja maksu peritään puhelinlaskun yhteydessä.
– Kuluttajan asema paranee merkittävästi, kun hän voi kääntyä myös teleyrityksen puoleen silloin, jos hankittu tuote on viallinen tai ei tule perille. Säännös lisää myös teleyritysten harkintaa siitä, millaisia palveluntarjoajia ne hyväksyvät asiakkaikseen, ministerityöryhmä toteaa.
Kolmas keskeinen linjaus koskee huomattavan markkinavoiman (HMV) omaavien yritysten hinnoittelun valvontaa. Viestintävirastolle annettaisiin muun muassa oikeus määrätä teleyrityksen tukkutuotteelle enimmäishinta silloin, kun kilpailuongelmia esiintyy.
HMV-sääntely ei koske teleyrityksen kaikkia tuotteita, vaan ainoastaan niin sanottuja pullonkaulatuotteita kuten kiinteän verkon tilaajayhteyksiä, joita vuokraamalla kilpaileva palveluyritys voi tarjota laajakaistayhteyttä kuluttajille ja yritysasiakkaille.
Tällä hetkellä sähköisen viestinnän tietosuojalakiin kuuluvat niin sanotut Lex Nokia -pykälät esitetään siirrettäväksi työelämän yksityisyydensuojaa koskevaan lakiin. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla ryhdytään kolmikannassa valmistelemaan siirtoa ja mahdollisia muutoksia. Lopullisen päätöksen siirrosta tekee valtioneuvosto.
