”Vähäinen ampumarata” ihmetytti eduskuntaa: miksi vain 10 000 laukausta?

Ampumaratojen toiminnasta ei ole Suomessa päätetty melkein sataan vuoteen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Voimassa oleva ampumaratoja koskeva säätely on keisarillinen asetus vuodelta 1915. Nyt sen tilalle on tulossa ampumaratalaki.

Eduskunnassa keskiviikkona asiasta puhuneen Sdp:n Jukka Kärnän mukaan eri organisaatiot ovat arvostelleet lakiesityksessä kahta asiaa.

Ensimmäinen on ”vähäisen ampumaradan” määrittely vain 10 000 laukaukseen vuodessa. Toinen on lukittujen turvakaappien vaatiminen yli viidelle aseelle, joka koskisi noin 68 000 henkilöä.

Keskustan Mikko Savolan mukaan kiristykset vaikuttavat erittäin monen suomalaisen arkeen. Savola korosti reserviläisjärjestöjen tarvetta valtakunnalliselle ampumarataverkostolle.

– Huipulla oleva tai sinne pyrkivä kaveri voi ampua yksin noin 20 000-30 000 laukausta vuodessa. Nyt esitetty laukausmäärä on vain 10 000 vähäiselle ampumaradalle. Sen verranhan nyt ampuu yksi vähänkin aktiivinen ampuja tai metsästysporukka. Eli määrät ovat liian pieniä, ja vähäisen ampumaradan laukausmäärä tulisi nostaa vähintään 50 000 laukaukseen, Savola totesi monen muun edustajan tavoin.

Perussuomalaisten Ismo Soukola ihmetteli lakiesityksen sanaa ”sopiva” hakemusten ja luvanhaltijan ominaisuuksien yhteydessä.

– Kyllä se pitäisi määritellä jollain tavalla selkeämmin ja vähemmän tulkinnanvaraisesti, Soukola katsoi.

Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mukaan vähäisen ampumisen 10 000 laukauksen raja on nimenomaan tarkoituksena, jotta ampumaratatoiminta olisi jatkossa luvanvaraista.

Vasenryhmän Markus Mustajärven mielestä nykyisessä aselupakäytännössä on mittasuhdeharhaakin. Hän kertoi kunnanjohtajasta, joka on aktiiviupseeri ja aktiivinen metsästäjä.

– Kun hän haki – en tiedä, kuinka monta asetta oli ennestään – pistoolille lupaa, oli kauheat kuulustelut ja lupaprosessit, mutta tällä kyseisellä henkilöllä oli samaan aikaan paitsi oikeus, lisenssi, kouluttaa myöskin ampua panssarintorjuntaohjuksilla, Mustajärvi kertoi.

Perussuomalaisten Kimmo Kivelä totesi olevan perin epäoikeudenmukaista, että ”poliisi lähes poikkeuksetta takavarikoi perämetsän mieheltä metsästysaseet lievänkin rattijuopumuksen yhteydessä”.

– Sitten ihmetellään, miten miehestä tuli vielä enemmän viinaan menevä ja räyhääjä. Eihän sellaiselle voi aseita kortin kanssa palauttaa. Ei ymmärretä, että mieheltä vietiin myös hänen ainoa ja rakas harrastuksensa. Miksei metsänhoitoa harrastavalta mieheltä takavarikoida moottorisahaa, raivaussahaa, vesuria tai kirvestä, puukoista puhumattakaan? Eikö niilläkin voi toista vahingoittaa kuolettavasti, Kivelä kysyi.

Sisäministeri Räsänen totesi lain esityksen aseiden kuljetuksesta tarkoittavan, että ase pitää siis kuljettaa niin, että se ei ole näkyvissä vaan esimerkiksi tavarakontissa tai autossa peiteltynä.

Kristillisdemokraattien Peter Östman totesi olleensa nuoruudessaan ”ihan laillinen asekauppias” ja myös entinen metsästäjä. Hänen mielestään turvakaappikeskustelussa on vähän liioittelun makua.

– Tiedän, miten pyhät nämä aseet ovat metsästäjille ja aseharrastajille, silloin ei puhuta mistään rahasummista. Siis ase saa maksaa mitä hyvänsä, kunhan se on paras ase. Silloin tällaisen turvakaappihankinnankaan ei pitäisi olla minkäänlaisena esteenä, Östman sanoi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)