– Pilapiirrosten julkaiseminen ei johda ratkaisuihin, vaan se ainoastaan ruokkii ongelmia, Suomen islamilaisen neuvoston hallituksen puheenjohtaja Anas Hajjar sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Hän ihmettelee, miksi Charlie Hebdo ja muut lehdet jatkavat islamilaisen yhteisön provosoimista julkaisemalla lisää pilapiirroksia. Islamilainen neuvosto haluaa korostaa kannattavansa sananvapautta, mutta tahallista pilkkaa Hajjar ei ymmärrä.
– Satiiri kohdistuu yleensä vallassa oleviin, mutta muslimit länsimaissa eivät ole vaikutusvaltaisia, vaan vähemmistö, hän huomauttaa.
Keskustelukulttuuri on erilainen islamilaisessa maailmassa. Länsimaiden kuvia kumartelematonta satiiria ei ilmiönä tunneta.
– Eurooppalainen keskustelutapa ei ole sama kuin muslimimaissa. Ei ymmärretä miksi pilkataan, ja se synnyttää loukkaantuneen reaktion.
Hajjar toimii islamilaisen neuvoston hallituksen puheenjohtajana, myös Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaamina. Hän on tuttu kasvo television keskusteluohjelmista, joissa käsitellään uskontoihin ja islamiin liittyviä kysymyksiä. Hajjar kuitenkin valittelee, että liian usein haastattelupyyntöjä tulee negatiivisten asioiden yhteydessä.
– Ihmiset kuulevat koko ajan negatiivisia uutisia, jotka liitetään islamiin ja sitten tulee mahdollisuus noin 30 minuutin haastatteluun, Hajjar tuskailee.
Rikollisia tekijöitä
Kaksi viikkoa sitten kaksi muslimitaustaista ääri-islamistia hyökkäsi satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen Pariisissa ja tappoi 12 ihmistä.
– Tämä on ollut järkyttävä tapahtuma ja sellaista ei pidä hyväksyä, Hajjar sanoo.
– Toivon, että näitä rikollisia ei yhdistetä muihin muslimeihin, eikä sanota tämän liittyvän islamin uskoon, vaan ne ovat rikollisia, jotka tämän tekivät.
Hajjar valittelee, että muslimitaustaisten rikollisten tekoja on tapana käsitellä länsimaisessa mediassa islamin kontekstissa ja rikollisia nimitetään terroristeiksi, kun kyse on islamilaistaustaisista rikollisista. Hän ihmettelee, miksi muslimirikollisen yhteydessä nostetaan uskonto tikunnokkaan toisella tavalla kuin muihin uskontokuntiin kuuluvien rikollisten kohdalla.
– Valitettavasti nämä tapahtumat, ja miten niitä käsitellään mediassa, saattavat johtaa vastakkainasettelun kasvuun.
Sosiaalisessa mediassa ja nettilehtien kommenttipalstoilla ovat lisääntyneet viime aikoina kommentit, joissa Charlie Hebdon tapahtumat yleistetään islamin uskoa koskevaksi.
– Se, että joku perustelee tekojaan jollain tekstillä, ei tarkoita, että islam olisi syypää tai että koraani olisi syypää. Samantyyppisiä ja vielä vakavampia tekstejä, mihin nämä henkilöt viittaavat, löytyy Toorasta, evankeliumeista ja monista muistakin uskonnollisista teksteistä, Hajjar huomauttaa.
Huolestuttavia ilmiöitä
Hajjarin mukaan Suomessa islaminvastaista liikehdintää on toistaiseksi verraten vähän. Hänen mielestään kyse on enimmäkseen yksittäisistä ihmisistä, eikä niinkään johonkin organisaatioihin tai mihinkään yksittäiseen puolueeseen kuuluvista ihmisistä. Muualla Euroopassa islaminvastaisuus näyttäisi olevan kasvamassa.
– Islamofobiaan pitää suhtautua yhtä vakavasti kuin antisemitismiin, rasismiin tai muihin negatiivisiin ilmiöihin.
Maanantaina Dresdenissä, Saksassa järjestettiin suuri islamin uskoa vastustava mielenosoitusmarssi, jonka taustalla on maahanmuuttoa vastustava Pegida-liike. Poliisin mukaan Dresdenin marssille kokoontui 25 000 osallistujaa. Vastaavaa mielenosoitusta on suunniteltu myös Ranskaan.
– Vastakkainasettelu ovat aina syntyneet toistensa ruokkimina, Anas Hajjar huokaa.
Samaan aikaan, kun äärinationalismi on ollut nousussa Euroopassa, islamilaisessa maailmassa radikalismin leviäminen on näkynyt esimerkiksi Isiksen nousuna.
– Vuoropuhelu ja keskustelu ovat ne miten ongelmaan vastataan, Hajjar sanoo.
Hän muistuttaa, että jos uskonnolliset kirjoitukset poistetaan kontekstistaan, niitä voidaan käyttää väärin. Kun kyse on radikalisoituvista musliminuorista, kyse on Hajjarin mukaan siitä, että nuoret eivät tunne islamia riittävästi. Länsimaissa taas ei ymmärretä sitä, että jotkut ymmärtävät uskonnon väärin.
– Pitää opettaa lisää oikeaa tietoa. Tärkeää on, että pysytään keskitiellä, Hajjar sanoo.
Hän tarkoittaa, että islamista on olemassa sekä ”liian tiukka” että liian ”löysä tulkinta”. Liian löysä tulkinta tarkoittaa maallistunutta islamia, jossa uskonnon harjoittaminen unohdetaan. Liian tiukka, radikaali tulkinta, taas on ilmiö, jota on esiintynyt islamilaisessa maailmassa lähes sen alkuajoista lähtien. Jo Muhammedin jälkeisten neljän kalifin aikana Khawarij-niminen ryhmittymä kääntyi kalifia vastaan ja suunnitteli tämän murhaamista. Hajjarin mukaan vastaavaa radikalismia on aina esiintynyt islamilaisessa maailmassa, toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän.
Ratkaisu radikalismin vähentämiseen on kuitenkin aina ollut keskustelu ja vuoropuhelu.
– Ei ummisteta silmiä ongelmilta, vaan puhutaan niistä, Hajjar neuvoo.
