Rahoitus on ministeri Anne Bernerin mukaan ollut Suomen liikenneverkon huolenaiheena jo pitkään.
– Lyhytjänteinen rahoitus on estänyt meitä käytännössä luomasta kestäviä, pitkäjänteisiä rahoitusinstrumentteja ja rahoitussuunnitelmia, Berner totesi maanantaina Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
Hän muistutti, että liikenteen verotuksen osuus valtion tuloista on noin 13 prosenttia, mutta vain noin kolme prosenttia valtion menoista menee tänä vuonna liikenneverkkoihin.
– Emme ole pystyneet suuntaamaan liikenneinfran kehittämiseen niitä varoja, joita olisimme tarvinneet, Berner sanoi.
Tämä näkyy hänen mukaansa tänä päivänä sekä korjausvelassa että riittämättömissä investoinneista uusiin kehityshankkeisiin. Nykyinen rahoitusjärjestelmä ei hänen mielestään toimi riittävän toimi, ja uutta ajattelutapaa tarvitaan.
Viime keväänä hallitus antoi liikenne- ja viestintäministeriölle tehtäväksi selvittää valtion väyläverkoston yhtiöittämistä. Hanke on Bernerin mukaan monessakin mielessä maailmalla tällä hetkellä ainutlaatuinen, sillä missään ei ole ideoitu näin kokonaisvaltaista ratkaisua.
– Yhtiömalli takaisi sen, että liikenneverkon rahoitus ei olisi enää riippuvainen valtion budjetista tai muiden hallinnonalojen rahoitustarpeesta, Berner kertoi.
Käyttäjämaksut menisivät hänen mukaansa suoraan liikenneverkon ylläpitoon ja siihen liittyvään kehittämiseen.
– Yhtiö rahoittaisi toimintansa liikenneverkon käytöstä kerättävillä maksuilla. Liikenteen käyttäjien kokonaisrasitus ei kuitenkaan kasvaisi, koska samalla nykyisiä liikenteen veroja alennettaisiin, Berner lupasi.
Yhtiön avulla pystyttäisiin hänen mukaansa parantamaan liikenneverkon kuntoa. Uusi toimintamalli mahdollistaisi myös verkoston pitkäjänteisen kehittämisen, paremman ennakoinnin ja uusien palvelujen kehittämisen. Lisäksi hankkeiden toteutus ja rahoitus voitaisiin sovittaa paremmin yhteen.
Lue myös:
Ilman kirkasta liikenneverkkostrategiaa Suomi jää väistämättä jälkeen
