– Eurooppa ja Suomi työntävät tarkoituksellisesti, valtioiden tietoisin linjauksin, vastuun pakolaisista rajojensa ulkopuolelle, Kari Mäkinen sanoi avatessaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon EU-neuvottelukunnan kokouksen maanantaina.
Arkkipiispa totesi kovasta pakolaispolitiikasta tulleen osa eurooppalaista ja suomalaista arkipäivää. Vielä vuotta aiemmin suomalainen yhteiskunta osoitti Mäkisen mukaan eettisen vahvuutensa ja toimivuutensa pakolaisten vastaanottamisessa.
Hänen mielestään kovia pakolaislinjauksia ja lainsäädännön kiristyksiä on perusteltu taloudellisilla tekijöillä, turvallisuusuhkien eliminoimisella ja vetovoimatekijöiden poistamisella.
– Rivien välissä ja väliin riveilläkin huokuu ajatus, että turvaa hakevat ovat talouden, turvallisuuden ja yhteiskunnan toimivuuden uhka. Tuen sijasta korostuu epäluulo ja kontrolli. Haastavan tilanteen keskellä jyrkentyvistä asenteista tulee kuin hiipien yleisesti hyväksyttyjä, Mäkinen sanoi.
Turvallisia reittejä tarvitaan
Eurooppalaiset kirkot ovat kantaneet erityistä huolta siitä, että turvaa tarvitsevilla olisi turvallisia reittejä Eurooppaan. Myös Mäkinen näkee asian tärkeänä.
– Humanitaarisen viisumin käyttöönotto voisi mahdollistaa liikkumisen salakuljetusliiketoiminnasta riippumatta. Mikä estää sen käyttöönoton? Olisiko se käytettävissä myös perheenyhdistämisen yhteydessä, Mäkinen kysyy.
Perheenyhdistämisen helpottaminen olisi Mäkisen mukaan ensiarvoisen tärkeää paitsi inhimillisyyden myös kotoutumisen ja radikalisoitumisen ehkäisyn kannalta.
Pakolaiskiintiön nostaminen olisi hänen mukaansa puolestaan tervetullut merkki siitä, että haastavassa tilanteessa halutaan kantaa vastuu kaikkein heikoimmassa asemassa olevista.
Arkkipiispa sanoo pelkäävänsä yhteiskunnan yhteisen eettisen perustan puolesta. Hän muistuttaa, että eurooppalaisessa 1900-luvun historiassa on pelottavia esimerkkejä siitä, kun eri ihmisiin aletaan suhtautua heidän taustansa takia lähtökohtaisesti eri tavoin.
