Puolustusministeriön väistyvä kansliapäällikkö Arto Räty peräänkuuluttaa laaja-alaista tarkastelua Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista, mukaan lukien Venäjä. Hallituksen on tarkoitus arvioida tällä vaalikaudella mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle.
Tekniikasta ja yksityiskohdista on Rädyn mielestä jo aiempien selvitysten pohjalta tietoa riittämiin. Tiedetään, mitä Nato-jäsenyys suurin piirtein maksaisi, miten se vaikuttaisi Suomen sotilaalliseen toimintaan ja kuinka jäsenyysprosessi käytännössä etenisi.
Suurimmat ja tärkeimmät kysymykset ovat kuitenkin auki.
– Nyt pitäisi arvioida, mitä vaikutuksia Nato-jäsenyydellä olisi Suomen ulko-, turvallisuus-, puolustus- ja talouspolitiikalle sekä Suomen asemaan maailman ja erityisesti Euroopan kartalla, Räty painottaa Nykypäivän ja Verkkouutisten haastattelussa.
Tähän kaikkeen liittyy keskeisesti Venäjä. Asioista pitäisi puhua hymistelyn sijaan niiden oikeilla nimillä. Rädyn mielestä kysymys kuuluu, onko poliittisilla toimijoilla tähän rohkeutta?
– Mehän puhumme Suomessa koko ajan Venäjän mahdollisesta reaktiosta. Tehdään sitten arvio, mikä se olisi? Ja nythän meillä on hyvä pohja olemassa tehdä tätä arviota, kun olemme nähneet Venäjän reaktioita eri asioihin viime aikoina aika selkeästi.
Ruotsissa Nato-liikehdintää
Vaikka nykyisessä kriisitilanteessa kaikki Nato-maatkaan tuskin olisivat ottamassa Suomea avosylin vastaan, jäsenyyden vaikutuksista on Rädyn mielestä syytä keskustella meilläkin, koska Ruotsissa on tapahtumassa Nato-myönteistä liikehdintää. Ja jos länsinaapurissa ryhdytään tulevaisuudessa vakavasti pohtimaan liittoutumista, myös Suomen on syytä varautua tilanteeseen.
Nato-jäsenyyden etuihin ja haittoihin kytkeytyy useita ulottuvuuksia. Räty huomauttaa omankin kantansa pohjautuvan lähinnä sotilaan näkemykseen.
– Kun katson asiaa puhtaasti sotilaana ja mietin vain sitä, miten saada Suomen turvallisuuteen maksimaaliset kyvyt käyttöön, niin ilman muuta Nato-jäsenyys on kannatettava asia. Tämä sotilaallinen näkemys ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan se laaja poliittinen arvio. Jäsenyys edellyttää myös kansan tukea.
Nato-jäsenyyden vaikutusten arviointi olisi Rädyn mielestä paras toteuttaa virkamiesten ja poliitikkojen yhteistyönä. Virkamies tekisi pohjatyön ja haastaisi poliitikot sitten keskusteluun, yhteenvetoon ja johtopäätöksiin.
– Ulkopuolinen selvitys on houkutteleva vaihtoehto, mutta itse pelkään, miten sen johtopäätökset otettaisiin meillä vastaan?
Räty viittaa tässä yhteydessä Ruotsissa selvitysmies Tomas Bertelmanin raporttiin, jonka käynnisti edellinen porvarihallitus. Raportista käytiin sen valmistuttua loppuvuodesta 2014 tuskin lainkaan debattia.
– Kun hallitus oli jo vaihtunut, raportti pantiin ikään kuin hyllylle. Vaikka se oli aivan erinomainen ja hyvin tehty raportti, se ei enää ollutkaan kiinnostava – tai paremminkin poliittisesti sopiva.
Materiaalihankkeet ei kestävä perustelu
Vuodesta 2011 kansliapäällikkönä toiminut Räty olisi ollut halukas jatkamaan tehtävässään toisenkin kauden, mutta puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) päätti toisin. Tammikuussa tähän huoneeseen muuttaa uusi kansliapäällikkö Jukka Juusti.
Pöly nimityskohun ympäriltä on laskeutunut. Miten kansliapäällikkö Arto Räty on prosessia tämän kaiken jälkeen analysoinut, miksi tässä kävi näin?
– En osaa sanoa. Olen sitä tietysti itsekin pohtinut. Hänhän (puolustusministeri Niinistö) sanoi haluavansa korostaa materiaalihankkeita. No, materiaalihankkeet eivät kuulu kansliapäällikön varsinaisiin tehtäviin.
Räty huomauttaa, että kansliapäällikön tehtäviin kuuluvat lähinnä ministeriön toiminnan kokonaisvaltainen johtaminen, lainvalmistelun ohjaaminen sekä puolustusvoimien strateginen ohjaus.
Yksittäiset materiaalihankkeet, olivat ne sitten suuria tai pieniä, kuuluvat ministeriön resurssipoliittiselle osastolle. Käytännön työ tehdään puolustushaarojen esikunnissa, logistiikkalaitoksella ja pääesikunnassa, joista löytyy pätevyyttä tekniseen tarkasteluun.
– Se, että materiaalihankkeet olivat tässä valinnassa ratkaiseva asia, se ei ole missään tapauksessa kestävä perustelu, Räty painottaa.
Valinnan perusteita avaavaa nimitysmuistiota Räty luonnehtii sanoilla ”mielenkiintoinen paperi”. Hän kertoo pohtineensa vakavasti mahdollisuutta valittaa päätöksestä, mutta päätyi siihen, ettei poliittisesta päätöksestä kannata valittaa.
Syvempää yhteistyötä Ruotsin kanssa
Suomella on oltava jatkossakin kansallinen, uskottava puolustus. Mutta kun katsotaan tulevaisuuteen, keskusteluissa pyörivät erilaiset yhteistyömahdollisuudet niin Naton, EU:n kuin Ruotsinkin kanssa.
Arto Räty on vetänyt ruotsalaiskollegansa kanssa vuodesta 2009 lähtien salaista ryhmää, jossa on pohdittu myös Suomen ja Ruotsin välistä kriisiajan valmiutta.
Pitäisikö Suomen ja Ruotsin yhteistyötä syventää puolustusliitoksi saakka?
Räty huomauttaa, että kyse olisi kahden maan tasolla käytännössä valtiosopimuksesta. Se ei ole toistaiseksi poliittisella agendalla, mutta sen mahdollisuutta ei ole myöskään tulevaisuudessa poissuljettu. Eikä pitäisi.
– Minusta kaikki yhteistyö Ruotsin kanssa on järkevää. Ja mitä syvemmälle yhteistyössä mennään, sitä parempi, Räty näkee itse asian.
Hän katsoo, että Suomen ja Ruotsin yhteistyötä on mahdollista syventää maksimaaliseen pisteeseen saakka, vaikka kummallakin olisi omat asevoimansa. Kyse on siitä, miten kriisiajan yhteistyöstä sovitaan.
– En näkisi yhtään pahitteeksi, että jonain päivänä tuossa Suomenlahdella purjehtisi Suomen ja Ruotsin laivasto-osasto, jonka molemmat osastot olisivat kansallisessa johdossa, mutta toimisivat yhdessä. Kriisin aikana voisimme tehdä yhteistyötä, jos sellainen sopimus olisi olemassa.
