Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty pitää mahdollisena, että sodan ajan 230 000 joukon vahvuutta joudutaan 2020-lukua lähestyttäessä tarkastelemaan kriittisesti.
– Se on asia, joka täytyy miettiä jatkossa hyvin huolella. Meidän ei kannata ylläpitää sellaista sotilaallista valmiutta, joka ei ole suorituskykyistä, Räty sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Rädyn mielestä asiaa tulisi arvioida tulevassa puolustusselonteossa. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on väläyttänyt mahdollisuutta nostaa jatkossa sodan ajan joukkojen vahvuutta. Niinistö pohti asiaa viimeksi viikko sitten Helsingin Sanomien haastattelussa.
Rädyn mielestä tämä ei ole realistista nykyisten rahoitusnäkymien valossa.
Rädyn mukaan 2020-luvulla Suomi ”ei enää kykene ylläpitämään uskottavaa puolustusta kuin osalla sektoreista”. Vaikka merivoimien ja ilmavoimien isot hankinnat pystyttäisiin jatkossa rahoittamaan, toiminnan pyörittäminen ja maavoimien kehittäminen maksaa päivä päivältä enemmän. Keskeisten suorituskykyjen ylläpito ja kehitystyö ei ole mahdollista näköpiirissä olevilla rahoilla.
– Joukkojen lisääminen on minusta tällä hetkellä edes teoriassa täysin mahdoton asia, koska meillä eivät riitä rahat lisäjoukkojen varustamiseen. Joukkojen määrän lisäämisestä haaveileminen on minusta siinä mielessä vaarallista, koska se antaa sellaisen mielikuvan, että meillä olisi varaa johonkin, mihin ei ole, Räty sanoo.
Suomen sodan ajan vahvuutta laskettiin vuoden 2015 alusta 350 000:sta 230 000:een osana puolustusvoimien uudistusta. Räty korostaa, että ohjelmat on laadittu nyt 230 000 joukon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi liittyen varusmiesten koulutusjärjestelmään, kertausharjoituksiin ja varustamiseen.
– Jos tätä joukkoa lähdetään nyt kasvattamaan, on jostain muualta tingittävä.
Rädyn mielestä parempi vaihtoehto on pohtia määrän vähentämistä kuin ylläpitää tulevaisuudessa puolivarusteltua joukkoa. Hän huomauttaa myös, että tämän päivän sodankäynnin vaatimukset ovat erilaisia kuin aiemmin suojaan, liikkuvuuteen, nopeuteen ja vaikutuksen ulottuvuuteen liittyen.
– Maavoimat on meillä aika massiivinen suhteessa moniin muihin maihin, ja samaan aikaan niiden suorituskykyä tulisi kehittää. Tämä vaatii paljon resursseja. Olisikin tärkeää, etteivät yhteisten suorituskykyjen ja maavoimien ylläpito ja kehittäminen pysähdy meri- ja ilmavoimien hankintojen aikana.
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty on jäämässä sotilaseläkkeelle vuoden vaihteessa. Tuolloin virkaan astuu uusi kansliapäällikkö Jukka Juusti. Työntekoa Räty ei ole kuitenkaan lopettamassa:
– Aion perustaa oman firman ja katsoa, löytyykö sille osaamiselle ja kontakteille, mitä minulla on, käyttöä, hän kertoo. Yrityksen toimenkuvaan kuuluisi muun muassa neuvontaa ja vienninedistämistä.
