Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kertoi keskiviikkona päätöksestä avata rautatieliikenne Suomessa kilpailulle. Päätöksen asiassa teki hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta.
Rautatieliikenne avataan asteittain siten, että kaikki liikenne on kilpailutettua vuoteen 2026 mennessä.
Ministerivaliokunnan linjauksen mukaan ensimmäisenä kilpailulle avataan ensimmäisenä Etelä-Suomen taajamajunaliikenne. Se ajetaan omalla kalustokokonaisuudella, joka mahdollistaa sen, että kilpailu avataan yhdelle kokonaisuudelle. Kyseessä on jo nyt pitkälti valtion ostoliikenne. Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutuksesta järjestetään infotilaisuus lokakuussa.
Euroopan unioni edellyttää rautatieliikenteen avaamista kilpailulle, mutta kansallisesti on mahdollista päättää siitä, miten kilpailu toteutetaan. Suurimmassa osassa EU-maita rautatieliikenne on jo kilpailtua.
Maakunnille järjestäjärooli
Kilpailu toteutetaan siten, että valtio kilpailuttaa käyttöoikeussopimuksia, jotka sisältävät tiettyjä reittejä. Nämä reitit voivat sisältää sekä markkinaehtoista liikennettä, velvoiteliikennettä että ostoliikennettä. Paketoimalla kokonaisuudet on tarkoitus huolehtia siitä, että myös taloudellisesti kannattamattomat vuorot tulevat liikennöidyiksi.
Bernerin mukaan tämä mahdollistaa sen, että liikennettä voidaan ohjata ja yrityksiä voidaan kannustaa laatuun. Ministerin mukaan malli myös pitää huolen siitä, että junaliikenne säilyy turvallisena ja hallittuna kokonaisuutena.
Bernerin mukaan maakunnista on myös tulossa liikenteen järjestäjiä.
– Maakunnat voivat järjestää alueellista liikennettä ja kilpailuttaa liikennettä, Berner kertoi.
Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on se, että rautatieliikenne kehittyy. Junalipuille halutaan hintakilpailua. Tavaraliikenteelle halutaan useampia vaihtoehtoja.
Tavoitteena on, että matkustajamäärät kasvavat, mikä edesauttaisi myös Suomen päästövähennystavoitteeseen pääsemisessä, mikäli raideliikenteen suosio kasvaisi.
Tarkoitus on myös helpottaa työvoiman liikkuvuutta työssäkäyntialueilla.
Kolme uutta yhtiötä
Uudistusta varten VR pilkotaan kolmeen yhtiöön, joita ovat kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö ja kiinteistöyhtiö.
– Tämä ei tarkoita yksityistämistä. Tämä kaikki säilyy valtion omaisuutena, Berner sanoi junaliikenteen kilpailua koskevassa tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Se ei myöskään tarkoita Bernerin mukaan VR:n pilkkomista.
Yhtiöt mahdollistavat sen, että yksityiset liikennöitsijät pystyvät vuokraamaan itselleen kalustoa reittikokonaisuuksien liikennöimistä varten. Kaikille toimijoille tarjotaan yhtäläinen pääsy käsiksi kalustoon. Kiinteistöt tarkoittavat terminaaleja ja huoltorakennuksia, joita liikennöitsijät tarvitsevat.
Uudet yhtiöt ovat erityistehtäväyhtiöitä, joiden tuotto-odotus on maltillinen eli niillä on oltava kyky toimia kannattavasti ja kyky investoida.
Kaikki vanhat työntekijät siirtyvät uusiin yhtiöihin vanhoina työntekijöinä.
Junaliikenteen avaaminen kilpailulle ei edellytä lainsäädäntö- eikä budjettipäätöksiä. Kyse on liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n välisestä sopimuksesta. Ministeriö neuvottelee sopimuksen uudestaan.
HSL:llä on olemassa sopimus VR:n kanssa vuoteen 2021 saakka. HSL kilpailuttaa myös oman junaliikenteensä. HSL:n osalta tarjouskilpailu aloitetaan ensi vuoden helmikuussa.
