Pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavan liikenne- ja viestintäministerin Anne Bernerin (kesk.) mukaan pohjoismaiselle yhteistyölle on sekä tilausta että tarvetta. Berner kommentoi pohjoismaista yhteistyötä suurlähettiläskokouksen puheessaan.
− Talouskasvu muissa Pohjoismaissa ja pohjoismaisten sisämarkkinoiden kehittyminen ovat osaltaan tärkeä väline Suomen oman taloustilanteen kehittämiselle. Pohjoismainen yhteistyö koskettaa keskeisiä ajankohtaisia avainkysymyksiä: kestävän kehityksen hallintaa, ilmastomuutosta, digitalisaation edistämistä, hän sanoo.
Pohjoismaista yhteistyötä varjostaa Bernerin mukaan kuitenkin, että yhteistyörakenne on usein juuttunut paikoilleen.
Suomen pohjoismainen puheenjohtajuuskausi päättyy tämän vuoden lopussa. Yhtenä puheenjohtajuuskauden saavutuksena Berner mainitsee, että Suomi on voinut osoittaa vastuuta ja johtajuutta pohjoismaille erittäin haastavassa maahanmuutto- ja pakolaistilanteessa.
− Pohjoismainen solidaarisuus ja yhteistyö on kestänyt sen paineen, jonka väliaikaiset rajavalvontatoimet Pohjoismaiden välillä aiheuttivat. Pohjoismainen yhteinen näkemys Schengen-tien ja EU-foorumin ensisijaisuudesta on saatu pidettyä ja vahvistettua.
Vahva pohjoismainen identiteetti on Bernerin mukaan vahvistanut Suomen asemaa ja turvallisuutta.
− Pohjoismaita ja pohjoismaisia yhteiskuntaratkaisuja ja -mallia kohtaan tunnetaan maailmalla kasvavaa kiinnostusta. Itämeren alueen vaikea tilanne ja Venäjän sisäinen kehitys muistuttavat perinteisen pohjoismaisen yhteistyön ja myös yhteenkuuluvaisuuden arvosta, hän sanoo.
Myös EU:n haasteet ja Brexit lisäävät Bernerin mukaan sekä kiinnostusta, että arvostusta pohjoismaista yhteistyöjärjestelmää kohtaan.
− Unionin kehittäminen ja pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen voivat edetä rinnakkain, ne eivät ole kilpailijoita vaan toisiaan täydentäviä. Unioni on luonnollinen toimintafoorumi ja vaikuttamiskohde pohjoismaiselle yhteistyölle, Berner sanoo.
