Sen sijaan entiset kriisimaat Espanja ja Irlanti ovat onnistuneet nostamaan kasvulukunsa Euroopan kärkeen.
IMF arvioi Espanjan talouskasvuksi tälle vuodelle 3,1 prosenttia ja Irlannille 4 prosenttia. Vuoden mittaan kasvuennusteita on jouduttu nostamaan ylöspäin, ja ensi vuonna kasvun ennustetaan jatkuvan jopa hieman paremmissa lukemissa.
Vuosikausia näytti siltä, että sisäinen devalvaatio eli palkkakustannusten alentaminen ei johda toivottuihin tuloksiin, koska pienentyvät palkat yhdistettyinä julkisen sektorin leikkauksiin tarkoittavat kotimaisen kysynnän supistumista.
Palkanalennukset ja kiristävä finanssipolitiikka tarkoittivat alkuun paluuta taantumaan. Käänne parempaan tapahtui kuitenkin molempien maiden kohdalla vuosien 2013–2014 vaihteessa. Nyt maat pärjäävät kasvuluvuissa parhaiten Euroopassa, mutta etenkin Espanjassa työttömyys on edelleen korkea.
Toisaalta esimerkiksi Viro palasi huomattavan nopeasti kasvun tielle toteutettuaan ripeästi sisäisen devalvaation taantuman alettua. Toisaalta, pienen julkisen sektorin oloissa myöskin leikkausten supistava vaikutus oli pienempi.
Molemmissa maissa toipuminen on edellyttänyt työmarkkinoita joustavoittavia toimenpiteitä yhdistettyinä suoriin palkkakustannusten alentamisiin. Kustannuskilpailukyvyn tasoittuminen suhteessa Saksaan alkoi sekä Espanjalla ja Irlannilla jo pian vuoden 2011 jälkeen, mutta erkaantunutta kustannuskilpailukykyä ei hetkessä oteta kiinni.
Helpotusta toipumiseen on tuonut Euroopan keskuspankin aloittama määrällisen elvytyksen ohjelma, joka on tarkoittanut edullista lainaa valtion lisäksi myös yksityiselle sektorille.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus otti tiistaina ensiaskelet sisäisen devalvaation suhteen julkaisemalla toimenpidelistansa, jolla kustannuskilpailukykyä aiotaan kuroa umpeen viidellä prosentilla. Toimenpiteet vaikuttavat myös julkisen sektorin tasapainoon palkkakustannusten säästöinä.
Laskentatavoista ja valituista ajanjaksoista riippuen reaaliset yksikkötyökustannukset keskeisiin kilpailijamaihin ovat erkaantuneet 10 prosenttia tai jopa enemmän.
Hallituksen tavoittelema 5,02 yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus yksityisellä sektorilla on vasta alkua ja alkaa vaikuttaa vasta vuonna 2017, kun toimenpiteet siirtyvät työehtosopimusten kautta sovellettaviksi.
Jotta kustannusnäkymä paranisi edelleen suhteessa kilpailijoihin, palkkamaltin on voitava jatkua erityisesti niillä aloilla tehdasteollisuudessa, missä kustannuskilpailukyvyn eriytymistä on tapahtunut eniten suhteessa kilpailijamaihin.
Kuitenkin samoin kuin Espanjassa ja Irlannissa, keskeinen osa toipumista ovat olleet reformit, jotka ovat helpottaneet työmarkkinoiden toimintaa. Yhdessä hallituksen tulevien paikallista sopimista koskevien työmarkkinareformien kanssa kustannuskilpailukyky voi vähitellen alkaa palautua. Espanjan ja Irlannin esimerkit osoittavat, että nopeaa toipumista on turha odottaa.
Eurokriisin opetus on, että kustannuskilpailukyvyn palauttaminen on erityisen vaikeaa oloissa, joissa maiden on samanaikaisesti pitänyt suorittaa kiristävää finanssipolitiikkaa. Jokaisen kasvu- ja velkakriisin kourissa painineen maan on kuitenkin ollut pakko ennen pitkää tarttua kustannuskilpailukykyongelmaan.
