”Punaisen huhtikuun metsästys”: outoja yhtäläisyyksiä Suomen ja Ruotsin sukellusvenekohuissa

Laivastobloggaaja kumoaa käsityksen, että Suomi olisi käyttänyt Harmajan jahdissa voimaa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Anonyymi suomenruotsalainen sotilaskirjoittaja ”Corporal Frisk” on pitänyt jo jonkin aikaa englanninkielistä saman nimistä blogia. Hän sanoo sen tarkoituksena olevan osallistuminen keskusteluun Suomen puolustuksesta.

Corporal Frisk on nyt analysoinut maanantain ja tiistain väitettyä sukellusvenetapausta Helsingin edustalla postauksessaan Red April – The Harmaja Subhunt eli Punainen huhtikuu – Harmajan sukellusvenejahti. Otsikko viittaa kirja- ja elokuvaklassikkoon The Hunt for Red October (Punaisen lokakuun metsästys).

Kirjoittaja huomauttaa, että Suomen laivaston nopeat Rauma-luokan alukset ovat kaikki olleet helmikuusta asti korjattavina ja nyt jahdissa olleista aluksista vain Uusimaalla on hyvä sukellusveneiden torjuntakyky.

Kirjoittajan mukaan paikalla todennäköisimmin oli pieni sukellusvene. Tämä antaa Suomelle ja Ruotsille mahdollisuuden vertailla, oliko kyse samasta tulijasta. Hän listaa yhtäläisyyksiä.

* Tuntematon maa tunkeutui molempien liittoutumattomien pohjoisen Euroopan maan vesille vuoden sisällä. Samaan aikaan yksikään Nato-maa ei ole raportoinut vastaavasta.

* Kumpikin tapaus sattui maiden parlamenttivaalien jälkeen ja hallitusten ”väliajalla”.

* Jos kyse oli Suomea Natosta pelottamaan pyrkineestä viestistä, ”uskon että se epäonnistuu”.

* Laivastot vastasivat voimakkaasti ja kertoivat tietonsa varsin avoimesti julkisuuteen.

Tapauksilla on Corporal Friskin tekstin mukaan myös huomattavia eroja:

* Ruotsin operaatio tapahtui syvällä Ruotsin rajojen sisällä, Suomen kontakti oli aluevesirajan tuntumassa. Ruotsi ei ilmeisesti käyttänyt syvyyspommeja, joka voi viitata siihen, että Suomi havaitsi kohteen paremmin.

* Ruotsi kertoi vastaavaa tapahtuneen aiemmin. Suomi kuvaili tapauksia harvinaisiksi ja viimeisten tapahtuneen 2004.

* Venäläismedian reaktion erot olivat huomattavia. Ruotsin sukellusvenejahdin alussa Venäjän tiedotusvälineiltä kesti muutama päivä saada propagandakone käyntiin ja esitellä teorioita. Yksikään suomalainen tiedotusväline ei ole sanonut kohteen olleen Venäjän sukellusvene. Suomessa juuri aloittanut Sputnik vertaili operaatioita ja väitti, että ”Ruotsi syytti Venäjää vesillään olleesta sukellusveneestä, jonka myöhemmin todettiin olleen ruotsalainen alus”. Yksikään ruotsalainen viranomainen ei kuitenkaan todennut sukellusveneen olleen venäläinen ja päätapauksen vahvistettiin olleen pieni sukellusvene, vaikka sivutapauksessa olikin kyse ruotsalaisesta aluksesta.

* Suomen taktiikka eroaa Ruotsista ja perustuu kirjoittajan mukaan mataliin vesiin, saariin ja matalikkoihin. Vedenalaiset kuunteluasemat toimivat varoitusjärjestelmänä. Suomessa rannikkovartiosto oli mukana operaatiossa.

* Kirjoittaja arvostelee osaa suomalaisesta mediasta, jonka mielestä Suomi voimalla ajoi tulijan pois ja onnistui ruotsalaisia paremin. Hän huomauttaa, etteivät suomalaiset ”pommittaneet” ketään ja syvyyspommien käytössä on kyse kommunikoinnista. Ruotsi sitä vastoin käytti viikon ajan kokonaista armadaa sotavoimia. ”Suomen operaatio johdettiin hyvin, ja samaa voi sanoa Ruotsista”.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)