Suomalaisten arviot oman maan ja EU:n talouden tilasta ovat tummasävyisiä. Näkemykset ovat viimeisen vuoden aikana muuttuneet aiempaakin synkemmiksi.
Oman itsensä kannalta suomalaisia huolettaa talouden tilan ohella eniten terveydenhuolto ja sosiaaliturva. Terveydenhuollosta suomalaiset kantavat huolta eniten koko EU:n alueella.
Suomalaisten mielestä talouskriisi ei ole vielä ohitse. Enemmistö suomalaisista pelkää, että pahin on vielä edessä.
Suomalaisista kaksi viidestä (39 %) uskoo talouskriisin saavuttaneen huippunsa ja pahimman olevan ohi. Enemmistö (57 %) kuitenkin pelkää, että pahin on vielä näkemättä. Suomalaisten näkemykset ovat viimeksi kuluneen vuoden aikana synkistyneet uudelleen. Vielä viime keväänä enemmistö suomalaisista otaksui talouskriisin saavuttaneen huippunsa.
Suomalaiset suhtautuvat asiaan hieman pessimistisemmin kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin.
Oman talous- ja työllisyystilanteensa suomalaiset arvioivat hyväksi, mutta Suomen talous- ja työllisyystilanne arveluttaa. Kohdallaan olevia asioita ovat oman kotitalouden taloudellinen tilanne, sillä 83 prosenttia vastanneista arvioi asiantilan erittäin tai melko hyväksi ja henkilökohtainen työllisyystilanne (69 %).
Näkemykset oman talouden tilasta ja henkilökohtaisesta työllisyystilanteesta ovat muuttuneet vuoden takaisesta vain hieman aiempaa heikommiksi.
Maan talous ja työllisyys huolettavat
Suomalaisten arviot oman maan työllisyys- ja taloustilanteesta ovat vuodessa muuttuneet selvästi aiempaa synkemmiksi.
Nyt aiempaa suurempi osa suomalaista arvioi oman maan työllisyystilanteen (+16 prosenttiyksikköä) ja talouden tilan (+24 prosenttiyksikköä) melko tai erittäin huonoksi. Suomalaiset näkevät oman maan talous- ja työllisyystilanteen heikommaksi kuin EU:n kansalaiset keskimäärin.
Suomen työllisyystilannetta suomalaiset pitävät melko tai erittäin huonona (85 %). Selvästi heikon suuntaan painuvat näkemykset myös Suomen (77 %) ja Euroopan taloudellisesta tilasta (69 %).
Kysyttäessä suomalaisten huolilistaa, esille nousee kolme asiaa. Ensisijainen ongelma, johon odotetaan ratkaisua, on työttömyys (49 %). Listan kakkoseksi asettuvat maan taloustilanne (36 %) sekä terveydenhuolto ja sosiaaliturva (35 %). Valtion velka (26 %) asettuu myös listan kärkipäähän.
Vähemmässä määrin suomalaisia huolettavat terrorismi, maahanmuutto ja asuminen.
Vuoden takaiseen verrattuna suomalaisten näkemykset kotimaan kipeimmistä ongelmista eivät käytännössä ole muuttuneet lainkaan.
Suurin osa suomalaisista perää julkisen velan vähentämistä. Ongelma on kuitenkin se, että keinoista julkisen velan vähentämiseksi ei synny yksimielisyyttä.
Enemmistö suomalaisista suhtautuu EU:n tulevaisuuteen optimistisesti, vaikka asioiden nähdään EU:ssa juuri nyt olevan kulkeutumassa huonoon suuntaan. Enemmistö kuitenkin luottaa unioniin kamppailussa talous- ja rahoituskriisiä vastaan.
Enemmistö (66 %) suomalaisista on optimistinen Euroopan unionin tulevaisuuden suhteen siitäkin huolimatta, että asioiden arvioidaan EU:ssa olevan kehittymässä huonompaan suuntaan.
Vain kolmannes (32 %) suhtautuu EU:n tulevaisuuteen pessimistisesti. Suomalaiset suhtautuvat EU:n tulevaisuuteen jopa optimistisemmin kuin EU-kansalaiset keskimäärin.
EU:n heikkouksiin kuuluu suomalaisten mielestä liiallinen byrokratia (85 %) ja selkeän sanoman puute (84 %).
Eurolla vankka tuki
Tutkimuksessa selvitettiin myös luottamusta Euroopan unionin keskeisiin toimielimiin, Euroopan parlamenttiin, komissioon ja Euroopan keskuspankkiin. Vähintään puolet suomalaisista luottaa kaikkiin kolmeen toimielimeen.
Suurin luottamus kohdistuu Euroopan keskuspankkiin (62 %). Euroopan parlamenttiin luottavia (59 %) on hieman enemmän kuin komissioon luottavia (55 %).
Valtaosa suomalaisista (75 %) on edelleen yhteisen valuutan, euron puolella. Vain viidesosa (20 %) suhtautuu yhteiseen valuuttaan kielteisesti. Suomalaiset suhtautuvat yhteiseen valuuttaan myönteisemmin kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin.
Tällä haavaa suomalaisten enemmistö kannattaa myös yhteistä ulkopolitiikkaa sekä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Vuosi sitten suhtautuminen oli toinen.
EU:n laajentumiseen uusiin maihin suhtaudutaan yhtä varauksellisesti kuin aiemminkin.
Eurobarometri-kysely toteutettiin viime vuoden marraskuun 8.-17. päivien välisenä aikana. Suomessa haastatteluja tehtiin 1 002.
