Evan tutkimukseen vastannaista kansalaisista 65 prosenttia ilmoittaa, ettei henkilökohtaisesti halua maksaa nykyistä enempää veroja.
Väitteen ”Maksaisin henkilökohtaisesti mielelläni nykyistä enemmän veroja” torjuu 65 prosenttia suomalaisista. Vapaaehtoisiksi lisäverojen maksajiksi ilmoittautuu vain 16 prosenttia vastaajista.
Puoluekannoittain tarkasteltuna alhaisin into maksaa nykyistä enemmän veroja on kokoomusta ja perussuomalaisia äänestävillä, joista yli 75 prosenttia torjuu väitteen. Keskustaa äänestävistä samalla kannalla on lähes 70 prosenttia ja sosialidemokraattejakin äänestävistä 51 prosenttia.
Suomalaisista 47 prosenttia tahtoo keventää ansiotulojen verotusta, kun 41 prosenttia pitäisi sen ennallaan. Suomalaisista 53 prosenttia haluaa keventää verotusta, jotta osaajat ja omistajat eivät muuttaisi pois Suomesta.
Eniten verotuksen keventämistä vaativat kokoomusta ja ehkä yllättäen perussuomalaisia äänestävät, hieman maltillisemmalla linjalla ovat keskustaa äänestävät. Vähäisemmät veronalennusvaatimukset ovat sosialidemokraatteja ja vasemmistoliittoa äänestävillä.
Kohonneesta verotaakasta huolimatta kansa suhtautuu päättyvällä vaalikaudella tehtyihin veronkorotuksiin talkoohenkisesti. Aiempaa harvempi moittii verotusta ankaraksi ja omaa verotustaan epäoikeudenmukaisen korkeaksi.
Mahdollisesta talkoohenkisyyden rakoilusta kertoo kuitenkin se, että huolet verotuksen vaikutuksesta työhaluihin nousevat jälleen esille. 42 prosenttia suomalaisista allekirjoittaa väitteen ”Korkea tulovero vähentää työhalujani”.
Luku on 2000-luvulla saatujen tulosten keskiarvon tasolla, mutta selvästi suurempi kuin kaksi vuotta sitten. Silloin korkean tuloverotuksen arvioi vähentävän omia työhalujaan 35 prosenttia vastanneista. Eniten verotus vaikuttaa johtavassa asemassa olevien ja yrittäjien intoon tehdä työtä.
Tuloverojen vaikutus työhaluihin jakaa silti kansaa, sillä 41 prosenttia ei allekirjoita väitettä korkean tuloverotuksen työhaluja leikkaavasta vaikutuksesta. Tässä ryhmässä on etenkin opiskelijoita ja alempia toimihenkilöitä.
Suomalaisten mielestä voisi kiristää lähinnä alkoholiverotusta ja pääomatulojen verotusta. Pääomatuloverotusta korottaisi 54 prosenttia kansasta ja alkoholiverotusta 49 prosenttia.
Niin ikään tutkimuksesta ilmenee, että suomalaiset eivät halua veronalennuksia julkisten palvelujen heikentämisen kustannuksella. Peräti 79 prosenttia kansasta vaatii kuitenkin julkisen talouden tehostamista veronkiristysten sijaan.
Selvää vastausta kansalta ei saa siihen, pitäisikö verotuksen painopistettä siirtää työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen. Vastaajista 42 prosenttia kannattaa painopisteen siirtämistä kulutusveroihin ja 25 prosenttia vastustaa. Valinnan vaikeudesta kertoo sekin, että 33 prosenttia valitsi kohdan ”Vaikea sanoa”.
Raportin tulokset perustuvat 2 056 henkilön vastauksiin. Tiedot on kerätty 9.-22. tammikuuta 2015. Vastaajat edustavat koko maan 18–70 -vuotiasta väestöä. Aineisto kerättiin Taloustutkimus Oy:n Internet-paneelilla.
