FK:n johtaja: Varakkaiden otettava suurempi vastuu hyvinvoinnistaan

Finanssialan keskusliiton johtaja Ulla-Maija Rajakangas arvioi, että varakkaiden on otettava suurempi vastuu hyvinvointinsa rahoituksesta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Suomessa on viritettävä poliittinen keskustelu siitä, minkä osan hyvinvointipalveluista kustantaa yhteiskunta ja mistä osasta vastaamme me itse. Erityisesti ikäsidonnaisten julkisten menojen, kuten terveys- ja hoivapalvelujen kasvua, on kestämätöntä rahoittaa vain verotusta kiristämällä, Ulla-Maija Rajakangas arvioi kolumnissaan, joka on julkaistu myös Suomen Kuvalehdessä.

Painavia puheenvuoroja asiasta on esittänyt esimerkiksi sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, jonka mukaan kansalaisten oikeudet ja yhteiskunnan antamat palvelulupaukset olisi tärkeää määritellä.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on luvannut hallitusohjelmassaan selvittää, millaisiin verovaroin kustannettaviin hoivapalveluihin kansalaisilla on oikeus.

– Prosessikaavioissaan hallitus on aikatauluttanut julkisen palvelulupauksen määrittelyn vasta vaalikauden loppuun. Sote-uudistuksen kestävän rahoituksen turvaamiseksi palvelulupaus on määriteltävä nopeammalla aikataululla, Rajakangas kirjoittaa.

Hän toteaa, että suomalaisten elintaso on lähes kymmenkertainen vuoteen 1950 verrattuna ja yksityistä varallisuutta on noin 500 miljardia euroa. Merkittävä osa varallisuutta on sidottu tavallisten ihmisten asuntoihin ja metsäomaisuuteen. Kaikkein varakkaimpia ovat 65–75-vuotiaat. Useille keskituloisille eläkeläisille on kertynyt varallisuutta velattoman oman kodin lisäksi kesämökin ja metsäpalstan muodossa.

– Käänteinen asuntolaina ja kertamaksuinen eläkevakuutus olisivat hyviä työvälineitä muuttaa kertynyt varallisuus vanhuuden ostovoimaksi. Kertamaksuisen eläkevakuutuksen avulla vuosien varrella koottuja säästöjä olisi mahdollista purkaa tulovirraksi, jolla täydentää omaa eläketuloaan, Rajakangas esittää.

Hänen mielestään hyvinvointimme rahoitusta pitää tarkastella kiihkottomasti.

– Eikö omaisuutta, johon on asuntolainakorkojen verovähennysoikeuden tai aravalainoituksen kautta saatu merkittävä julkinen tuki, voisi hyödyntää oman palvelutarpeen rahoittamiseen seniorivaiheessa, hän kysyy?

– Kaikilla ei ole varallisuutta, jonka voi muuttaa ostovirraksi. Heille on taattava hyvät ja laadukkaat hoivapalvelut verovaroin. Niiden ihmisten, joilla on varaa, on kuitenkin otettava suurempi vastuu oman hyvinvointinsa rahoituksesta, Rajakangas sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS