EU:n perheenyhdistämisdirektiivissä perheenyhdistäminen nähdään kotoutumista edistävänä elementtinä, jota ei pidä tarpeettomalla tavalla hankaloittaa.
– Ottaen huomioon kolmansien maiden kansalaisten epäonnistunut kotoutuminen kaikissa Euroopan maissa on kuitenkin syytä kyseenalaistaa väite perheenyhdistämisestä kotouttamista edistävänä tekijänä, Jussi Halla-aho toteaa.
Hänen mielestään vapaamielinen perheenyhdistämispolitiikka kiihdyttää ulkomaalaistaustaisen väestön kasvua, mikä tuo ennennäkemättömiä haasteita sekä kotouttamisesta vastaaville viranomaisille että julkiselle taloudelle.
– Ilman ennakkoehtoja tapahtuva perheenyhdistäminen lisäksi mahdollistaa ulkomaalaistaustaiselle henkilölle elämisen omassa etniskulttuurisessa yhteisössään vailla kosketusta valtavirtayhteiskuntaan, Jussi Halla-aho sanoo.
Hänen mielestään Euroopan sosiaalisen mallin säilyttämisen kannalta on kyseenalaista, voivatko EU-maat enää pitää kiinni kaikkien kansainvälisten asiaa koskevien sopimusten vaatimista standardeista.
– Erityisesti kieltoa rajoittaa turvapaikkastatuksen saaneiden henkilöiden perheenyhdistämisiä voidaan pitää vallitsevan pakolaiskriisin oloissa kohtuuttomana. EU-maiden olisikin pyrittävä kansainvälisellä tasolla sopimaan uudestaan oikeusperusta perheenyhdistämiselle, jotta kolmansien maiden kansalaisten muutto unionialueelle ei aiheuttaisi vastaanottaville yhteiskunnille kohtuutonta kuormitusta, Jussi Halla-aho sanoo.
Hän tiedustelee neuvostolta, aikooko se kehottaa EU-maita ryhtymään toimenpiteisiin, jotta perheenyhdistämistä koskevaa oikeusperustaa tarkistettaisiin kansainvälisessä lainsäädännössä.
