Kokoomuksen kansanedustajat Leena Harkimo ja Outi Mäkelä vaativat kirjallisessa kysymyksessään opetusministeriltä vastausta siihen, miten erityislukioiden asema turvataan. Kansanedustajakaksikko pitää esitystä uudesta tuntijaosta erityislukioiden osalta epäselvänä.
Uutta lukion tuntijakoasetusta valmistellut työryhmä teki esityksensä joulukuussa. Harkimon ja Mäkelän mukaan esityksen myötä nykyisten erityislukioiden oikeudet poiketa tuntijaosta kumoutuisivat. Erityisoikeudet ovat mahdollistaneet lukioille keskittymisen tiettyyn erikoisalaan kuten musiikkiin, luonnontieteisiin, urheiluun tai taideaineisiin.
Harkimon ja Mäkelän mukaan lukioiden ja oppilaiden on saatava tieto ja perustelut, ”jos erityislukiot aiotaan ajaa alas”.
– Ajatus, että jokaisen nykyisen erityislukion asema raukeaisi kesällä 2016, on järjetön, mikäli erityislukiot kuitenkin aiotaan säilyttää suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, kansanedustajat ihmettelevät tiedotteessaan.
Harkimon ja Mäkelän mielestä erityislukiot mahdollistavat koulun ja määrätietoisen harrastustoiminnan yhteensovittamisen.
– Tavoitteellinen ja menestykseen tähtäävä harrastus vaatii jo nuoressa iässä suurta panostusta. Erityislukiot varmistavat, että lahjakkaimmat nuoremme saavat sekä valkolakin että mahdollisuuden satsata täysillä omaan kiinnostuksen kohteeseensa tekemällä pieniä poikkeuksia perinteiseen tuntirakenteeseen.
Kansanedustajat katsovat, että erityislukiot kasvattavat suomalaisia lahjakkuuksia ja tulevaisuuden menestyjiä. Muun muassa suuri osa kansainväliseen menestykseen yltäneistä suomalaisurheilijoista on urheilulukioiden kasvatteja.
– Urheilulukiot ovat suomalaisen liikunnan ja urheilun keskeinen osa. Lupaavat nuoret pääsevät urheilulukioiden myötä riittäviin treenimäärin, ammattitaitoiseen valmennukseen ja tasokkaiden tukitoimintojen piiriin, joita huipulle tähtäävä valmentautuminen vaatii, valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana toimiva Harkimo toteaa.
Hänen mielestään koulu tarjoaa myös tasapainoa urheilemiseen sekä turvaa urheilu-uran jälkeisen tulevaisuuden.
– Ilman urheilulukioita suomalainen urheilukärki olisi huomattavasti kapeampi – tai ainakin jatko-opinnot olisivat harvemman urheilijan saavutettavissa, Harkimo sanoo.
