Helsingissäkin segregaatio lisääntyy, mutta Helsinki on vielä yksi Euroopan vähiten eriy¬tyneistä pääkaupungeista. Rikkaat ja köyhät ovat sekoittuneet täällä monia muita pääkaupunkeja monipuolisemmin samoille asuin¬alueille.
Hollantilaisen segregaatiotutkija Maarten van Hamin ja hänen virolainen kollegansa Tiit Tammarun tutkimus vertailee kahdentoista eurooppalaisen pääkaupungin segregaatiokehitystä vuosien 2001 ja 2011 välillä.
Tulokset ovat synkkiä. Asuinalueiden eriytyminen on voimakasta. Amsterdamia lukuun ottamatta sitä on tapahtunut kaikissa tutkimuskaupungeissa, joiden joukossa Helsinki ei ollut. Helsingin luvut laski mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen.
THL on aloittamassa Helsingin, Turun ja Tampereen segregaatiokehitystä tarkastelevan tutkimuksen yhteistyössä Tarton yliopiston ja professori van Hamin kanssa.
– Helsingissäkin segregaatio on vielä paljon havaittua voimakkaampaa, jos tarkastelualueen mittakaavaa pienennetään, van Ham sanoo.
Vertailu tehtiin postinumero¬alueittain. Se pehmentää tuloksia jonkin verran, koska esimerkiksi Jakomäen postinumeroalueeseen kuuluu myös Alppikylä, jossa asuu huomattavasti paremmin toimeentulevia ihmisiä kuin kaupungin vuokratalojen dominoimalla alueella.
Helsinki on taistellut segregaatiota vastaan aktiivisesti, mutta eriytymiskehitys on jatkunut silti. Tämän totesivat tutkimuksessaan viime vuonna myös suomalaisprofessorit Mari Vaattovaara ja Matti Kortteinen. Heidän tutkimusmateriaalinsa on peräisin pitkältä ajalta, vuodesta 1990 vuoteen 2012.
Asuntomuodon lisäksi muita segregaatiota lisääviä tekijöitä ovat van Hamin ja Tammarun mukaan esimerkiksi asuntomarkkinoiden markkinavetoisuuden lisääntyminen ja maahanmuuttajien määrän kasvu. Ilman julkisen vallan puuttumista asiaan markkinat eivät näytä ohjaavan samoille asuinalueille erilaisten hallintamuotojen asuntoja. Maahanmuuttajat taas keskittyvät monesti toistensa lähelle.
Suuri eriytymiskehityksen selittävä tekijä on kuitenkin tuloerot.
– Niin, segregaatiota ei olisi, jos ei olisi tuloeroja. Ennen kuin segregaatiota alkaa esiintyä, tarvitaan rikkaiden ja köyhien välille isoja eroja, van Ham sanoo.
