Hyvyystutkimuksen tekeminen kesti Simon Anholtilta kaksi vuotta. 125 maata käsittävässä indeksissä arvioitiin sitä, mikä maa tekee eniten yleismaailmallisen hyvän puolesta.
Anholt paljasti indeksinsä Berliinissä pidetyssä TED-konferenssissa viime viikon maanantaina.
”Halusin tietää, miksi ihmiset ihailevat yhtä maata toisen sijasta. Minulle paljastui, että ihmiset ihailevat eniten käsitystä siitä, että maa on hyvä. Tämä osoittautui paljon tärkeämmäksi kuin se, onko maa varakas, kaunis, voimakas tai moderni”, Anholt totesi TED-organisaatiolle antamassaan puhelinhaastattelussa ennen indeksinsä julkistamistilaisuutta.
Anholtin indeksi perustuu seitsemään tekijään. Näihin kuuluvat tiede ja teknologia, maailmanjärjestys, vauraus, tasa-arvo, terveys ja hyvinvointi. Jokaisella kategorialla on myös alakohtansa.
”Esimerkiksi maailmanjärjestys jakautuu viiteen osa-alueeseen, joihin kuuluu muun muassa se, kuinka paljon maa panostaa hyväntekeväisyyteen ja kehitykseen ulkomailla, maan väestönkasvu sekä sen tilanne YK-sopimusten allekirjoittamisen ja ratifioinnin kanssa”, Anholt selvitti.
Anholt päätyi valitsemaansa lähestymistapaan, koska se salli suurimman ja luotettavimman tietomäärän saamisen kaikista tutkituista valtioista ilman suuria resursseja.
Anholtin tutkimuksen kärkivaltio oli Irlanti. Suomi sijoittui Anholtin vertailussa toiseksi. Suomi voitti Irlannin tieteessä ja teknologiassa sekä ilmastoasioissa. Muilla mittareilla se kuitenkin hävisi.
Vertailun viimeisillä sijoilla olivat Vietnam ja Libya.
Anholt toivoo indeksinsä auttavan ihmisiä ymmärtämään, että valtioita tulisi tarkastella osana maailmaa sen sijaan, että niitä arvioidaan pelkästään sisäisten seikkojen perusteella.
Katso Anholtin interaktiivinen maaindeksi tästä.
