Tietoverkkorikoksia koskevat lainmuutokset tulevat voimaan perjantaina.
Muutokset koskevat muun muassa vaaran aiheuttamista tietojenkäsittelylle, vahingontekoa, datavahingontekoa, viestintäsalaisuuden loukkausta, tietojärjestelmän häirintää ja tietomurtoa. Lisäksi datavahingonteko ja törkeä datavahingonteko erotetaan itsenäisiksi rangaistussäännöksiksi.
Datavahingonteon, viestintäsalaisuuden loukkauksen ja tietomurron enimmäisrangaistus nousee kahteen vuoteen vankeutta, törkeän tietomurron enimmäisrangaistus kolmeen vuoteen vankeutta.
Datavahingontekoa, tietoliikenteen häirintää ja tietojärjestelmän häirintää voidaan jatkossa pitää törkeänä muun muassa, jos rikoksessa on käytetty hyväksi ns. bottiverkkoa, se on tehty rikollisjärjestön toiminnassa tai rikos on kohdistunut elintärkeään infrastruktuuriin.
Törkeiden tekomuotojen enimmäisrangaistus on viisi vuotta vankeutta.
Identiteettivarkaus kattaa toisen henkilötietojen väärinkäytön verkossa
Uusi identiteettivarkautta koskeva rangaistussäännös täydentää jo voimassaolevia säännöksiä, sillä monet identiteettivarkauksiksi katsottavat tilanteet ovat jo tällä hetkellä rikoksia. Tekijä voidaan jo nykyisin tuomita esimerkiksi kunnianloukkauksesta, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, petoksesta tai väärän henkilötiedon antamisesta.
Uusi säännös kattaa tilanteen, jossa on luotu valeprofiili, mutta esimerkiksi kunnianloukkauksen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen kriteerit eivät täyty. Uusi säännös myös selkeyttää uhrin asemaa esimerkiksi petosrikoksissa.
Identiteettivarkaudesta tuomitaan se, joka erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa.
Lisäksi teon on pitänyt aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai muuta vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee.
Taloudellista vahinkoa voi syntyä esimerkiksi tilanteen korjaamisesta aiheutuneista selvittelykuluista. Vähäistä suurempaa haittaa voi syntyä esimerkiksi silloin, kun joissa asian selvittäminen ja oikaiseminen vaatii paljon vaivannäköä tai ei onnistu lainkaan.
– Jos esimerkiksi toisen henkilötiedoilla on tehty petoksia, saattaa tilanteen ja aiheettomien laskujen selvittäminen vaatia huomattavaa vaivannäköä siltä, jonka henkilötietoja on käytetty, oikeusministeriö selittää tiedotteessaan.
Haittaa saattaa joissakin tapauksissa syntyä myös, jos internetin sosiaaliseen mediaan on luotu valeprofiili toisen henkilötiedoilla. Joissakin tapauksissa tällaisen profiilin poistaminen saattaa olla vaikeaa. Lisäksi saattaa olla tarpeen ottaa yhteys moniin henkilöihin, jotka ovat kuvitelleet kommunikoivansa sen henkilön kanssa, jota identiteettitieto koskee.
Identiteettivarkaus on asianomistajarikos eli syyttäjä nostaa syytteen identiteettivarkaudesta vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi.
Enimmäisrangaistus identiteettivarkaudesta on sakkoa.
