Perussuomalainen meppi Jussi Halla-aho kirjoittaa Facebookissa, että hänen lastensa joulujuhlat ovat ”muuttuneet vuosi toisensa jälkeen suvaitsevaisemmiksi ja moniarvoisemmiksi, eikä tänä vuonna mainittu Jeesusta tai muutakaan uskonnollista edes sivulauseissa”.
– Yhteislaulukin oli Joulumaa, Jussi Halla-aho ihmettelee Katri Helenan kappaleen valintaa.
Halla-aho kertoo laittaneensa asiasta joitakin vuosia sitten rehtorille ”rakentavaa palautetta, johon en saanut kovin rakentavaa vastausta”.
– Vaikka epäuskonnollinen olenkin, asia mietityttää minua. Kun olin lapsi ja nuori, joulun aikaan käytiin aina keskustelua joulun kaupallistumisesta. Vastakkainasettelu oli selkeää, sillä materialismin vastakohtana oli joulun kristillinen sanoma. Oli siis hengellinen joulu, jota edusti Jeesus, ja kaupallinen joulu, jota edusti joulupukki, Halla-aho toteaa.
– Myös nykyään paasataan joulun kaupallisuudesta ja vaaditaan joulun ”oikeaa” sanomaa esille, mutta tämä ”oikea” sanoma on jotain muuta kuin Jeesus, jota ei saa mainita, koska vapaa-ajattelijat pahoittaisivat mielensä. Pitäisi siis olla ei-materialisti ja henkevä mutta ilman kristillisyyttä.
Hän kysyykin ”mikä se joulun ’oikea’ sanoma tätä nykyä on? Koulun joulujuhlista ei saa tähän kysymykseen sen tarkempaa vastausta kuin että joku ’joulun taika'”.
Hänen mukaansa ”joulun taika” kuulostaa tyhmältä ja keinotekoiselta. Lisäksi häntä ihmetyttää ”miksi on vapaa-ajattelija-näkökulmasta ok uskoa joulun taikaan ja markkinoida sellaista taikauskoa lapsille, kun selvästikään ei ole ok markkinoida heille Jeesusta”.
– Minä kaipaan kristillistä joulua. Siksi aion mennä joulukirkkoon, jos saan lapset hereille riittävän aikaisin, Halla-aho kirjoittaa.
Hänen mukaansa ”kyllä kaikki varmasti tietävät, että joululla on ei-kristillinen historia, mutta se nyt ei mielestäni ole kovin oleellista”.
– Vuosisatojen kuluessa on muodostunut ja vakiintunut tiettyjä kristinuskoon liittyviä joulurituaaleja, eivätkä ne ole merkityksettömiä. Kun ne korvataan höpöhöpöllä ja naminamilla, tulee tyhjä olo.
