Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) kertoi tänään Terveyspalvelualan liiton syysseminaarissa, että EU on aloittanut rikkomuskannemenettelyn Suomea kohtaan EU:n potilasdirektiivin implementoinnin vuoksi.
Rehula tapasi EU:n terveydestä vastaavan komissaarin Vytenis Andriukaitisin kolmisen viikkoa sitten.
– Komissaari oli erittäin tiukkana. Erittäin tiukkana. Teidän on laitettava tämä direktiivi, Rehula kertoo.
Potilasdirektiivin mukaan potilaalla on oikeus hakea kiireetöntä hoitoa toisesta EU-maasta. Suomi päätti muutama vuosi sitten, että toisessa EU-maassa saadusta hoidosta maksetaan yksityisen hoidon Kela-korvauksen mukainen korvaus, vaikka Suomessa julkisesta hoidosta maksetaan huomattavasti suurempi korvaus kuin yksityistä hoidosta. Julkisesta hoidosta potilas maksaa vain asiakasmaksun.
– Nyt vielä kun sairausvakuutuskorvausten taso on laskenut, niin meidän niskassa on entistä kovempi taakka, että tämä malli ei ole hyväksyttävä, Rehula sanoo.
Rehula sanoo, ettei hän tiedä sellaista mallia, jossa korvaus yksityisestä ja julkisesta palvelusta koti- ja ulkomailla olisi täysin sama.
Ruotsin valinnanvapausmallille, jossa potilas voi vaihtaa rajattomasti palvelutuottajaa, Rehula ei lämpene. Ruotsissa potilas voi perusterveydenhuollossa valita yksityisen ja julkisen palvelutuottajan väliltä, ja asiakkaalle maksettava korvaus on sama.
Ei uutta hallintoa rahanjakoon
EU:sta tulevien aikataulupaineiden vuoksi sote-uudistuksen toinen ja kolmas porras joudutaan Rehulan mukaan todennäköisesti yhdistämään. Toinen porras on yksikanavainen rahoitus ja kolmas porras valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistuminen. Näiden asioiden valmistelu aloitetaan vielä tämän vuoden puolella.
– EU:n toiminnasta tulee oma aikataulupaineensa, että rahoituskuvio pitää katsoa.
Rehulan arvion mukaan Suomella on 2–3 vuotta aikaa ratkaista, mitä valinnanvapaus tarkoittaa EU:n näkökulmasta. Suomessa vuonna 2011 voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa säädettiin valinnanvapaudesta ainoastaan julkiselle puolelle.
Rehulan mukaan rahoitusuudistuksen tavoitteena on, että raha sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kerätään edelleen useasta eri lähteestä, mutta rahapussia käyttää vain yksi taho. Ministeri sanoo, ettei hänellä ole suosikkia, mikä taho rahanjaosta olisi vastuussa, mutta hänen mielestään uutta hallintoa ei sitä varten pitäisi perustaa.
– Tavoite on, että sillä toimijalla, jolla on järjestämisvastuu palveluista, on yksi rahapussi, Rehula sanoo.
Yhtenä vaihtoehtona on, että raha jaetaan siten, että raha seuraa potilasta. Päätöksiä asiasta ei ole vielä tehty.
Kela-korvaukset lempileikkauskohde
Lisäpaineita tulee siitä, että Suomessa on lähdetty ajamaan alas sairausvakuutusjärjestelmää leikkaamalla Kela-korvauksia.
Hallitus päätti budjettiriihessään leikata yksityisten lääkäri- ja hammaslääkärikäyntien Kela-korvauksia ensi vuonna tuplasti siihen nähden, mitä hallitusneuvotteluissa sovittiin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että potilaalle maksettava Kela-korvaus pienenee hammashoidosta noin 15 prosenttiin ja lääkäripalveluista kymmeneen prosenttiin.
Oliko sairausvakuutusjärjestelmän alasajo tietoista?
– Tuota pitää kysyä valtiovarainministeriöstä tai valtiovarainministeriltä. Sehän on ollut viime vuosina lempikohde, kun on säästöjä haettu, Rehula vastaa.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty laskelmia Kela-korvausten leikkausten vaikutuksista huomista välikysymyskeskustelua varten. Välikysymyksen aiheena on eläkkeensaajien asema. Ministeriötä on moitittu siitä, ettei Kela-korvausten leikkausten vaikutuksia ole arvioitu ennen päätöksentekoa.
