Väite, jonka mukaan ”asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja kaupunkimaista” kääntää suomalaisten peukalot alaspäin, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
Vain vajaa kolmannes (31 %) pitää ajatusta hyvänä. Torjunta on jokseenkin tyly (59 %).
Teesi ”Suomalaiset haluavat asua väljästi, jonka takia asumisen tiivistämisellä ei ole tulevaisuutta”, tuottaa lähes päinvastaisen tuloksen. Enemmistö (59 %) hyväksyy väittämän, reilu neljännes (29 %) ei. Vahvimmin väljän asumisen kannalla ovat perussuomalaisten (81,5 %) ja keskustan (65,8 %) kannattajat.
Vahvimmin tiivistä asumista toivovat vihreiden (48 %) ja kokoomuksen (48 %) kannattajat, pääkaupunkiseudulla asuvat (49 %), yli 85 000 euroa vuodessa ansaitsevat (46%), akateemisen koulutuksen saaneet (50 %) ylemmät toimihenkilöt (48 %).
SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajista tiivistä rakentamista toivoo kolmannes ja perussuomalaisista vain lähes joka viides (18 %).
Suomalaisten mielipiteet ovat muuttuneet vuodesta 2013. Nyt aiempaa useampi on sitä mieltä, että asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja kaupunkimaista. Tiiviin rakentamisen kannatus on noussut 22 prosentista 31 prosenttiin.
Kolmannes mielii kaupunkiin
Suomalaisten toiveita kuvastaa hyvin se, että kaksi kolmesta (64 %) ilmoittaa tutkimuksessa haluavansa asua alueella, jossa saa olla omissa oloissani kenenkään häiritsemättä.
Reilu neljännes (29 %) väestöstä torjuu ajatuksen asumisesta omissa oloissa. Vuodesta 2013 näkemykset eivät ole muuttuneet siitäkään huolimatta, että tiiviin ja kaupunkimaisen asumisen suosio on lisääntynyt.
Käänteinen väittämä ”Asuisin mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä ja ihmisvilinässä” tuottaa yhtä selvän lopputuleman. Reilu kolmannes (35 %) suomalaisista mielii kaupunkimaista elinympäristöä ja selvälle enemmistölle (58 %) asia on enemmän tai vähemmän vastenmielinen. Kaupunkimaisessa ympäristössä mielellään asuvien osuus on lisääntynyt vuodesta 2013 28 prosentista 35 prosenttiin.
Kaksi viidesosaa (41 %) suomalaisista toivoisi asuvansa edustavalla ja arvostetulla asuinalueella. Väittämän torjuu hieman suurempi osa kansalaisista (46 %). Epätietoisuus on lisääntynyt vuodesta 2013. Etenkin ylemmät toimihenkilöt, korkeasti koulutetut, hyvin toimeentulevat ja pääkaupunkiseudulla asuvat toivoisivat asuinalueelta edustavuutta ja arvostusta.
Enemmistö (53 %) väestöstä on taipuvainen hyväksymään väittämän ”en halua asua alueella, jossa on paljon maahanmuuttajia”. Kolmannes (33 %) torjuu sen. Epätietoisuus on lisääntynyt vuodesta 2013 ja väittämän torjuvien osuus vähentynyt.
Omakotitalo suosituin
Enemmistö (56 %) suomalaisista asuisi mieluiten omakotitalossa. Suomalaisten näkemykset eivät näytä muuttuneen viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Viidennes (20 %) suomalaisista pitää mieluisimpana asumismuotona kerrostaloa ja reilu kymmenesosa (12 %) rivitaloa.
Omakotiasujat haluavat vastaisuudessakin asua omakotitalossa (87 %). Kerrostaloasujista joka kolmas (33 %) asuisi omakotitalossa, jos siihen olisi mahdollisuus. Kerrostalossa asuvista 40 prosenttia pitää kerrostaloa parhaana asumismuotona.
Kerrostaloasumisen suosio on keskimäärää suurempaa nuorimpien (18–30-vuotiaiden) keskuudessa (26 %). Omakotitalo viehättää etenkin yrittäjiä (72 %). Maaseutumaisessa ympäristössä asuvista lähes neljä viidestä (78 %) asuisi mieluiten omakotitalossa. Kaupunkimaisella asuinalueella lähes joka toinen (46 %) pitää parhaana asumismuotona omakotitaloa.
Asuinpaikakseen kyselyyn vastanneet valitsisivat useimmiten pientaloalueen lähellä kaupungin keskustaa (29 %). Toiseksi himoituin asuinympäristö on maaseudun haja-asutusalue lähellä kaupungin keskustaa (20 %).
Yksi kymmenestä (11 %) suomalaisesta asuisi mieluiten kaupungin keskustassa. Keskimäärää useammin nämä ovat pääkaupunkiseudulla (19 %) ja Uudellamaalla (17 %) asuvia. Ylemmistä toimihenkilöistä (24 %) ja vihreiden tukijoista (43 %) asuisi mieluiten kaupungin keskustassa.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 14.–18. huhtikuuta viikko kuntavaalien jälkeen. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1036. Vastaajat edustavat maamme 18-75-vuotiasta väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
