Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kirjoittaa Uuden Suomen blogissa palautteesta, jota hän on saanut ilmaistuaan kantansa Sokoksen turkiskohuun. S-ryhmä on ilmoittanut, että se poistaa Sokoksen valikoimista turkissomisteiset tuotteet, koska turkiksille ei enää ole ollut kuluttajien keskuudessa kysyntää. Kärnä ja toinen keskustan kansanedustaja Antti Kurvinen kritisoivat S-ryhmän ratkaisua suomalaisen elinkeinon vastaisena.
– Kun ottaa kantaa vaikkapa turkistarhaukseen tai metsästykseen, joutuu väistämättä hirvittävään myllytykseen. Huolestuttavinta viime päivien keskustelussa on ollut se suuri vihapuheen määrä, jota asiassa on esitetty. Allekirjoittaneellekin on tarjottu milloin sähköteloitusta tai hirttämistä. Moni tuntuu puolustelevan vihapuhetta aina silloin, kun se tukee omaa agendaa. Tämä asenne on johtanut siihen, että täysin sopimattomasta kielenkäytöstä ja uhkauksista on tullut yhteiskunnassamme arkipäivää. Muutos tähän syntyy vain ymmärrystä lisäämällä, Kärnä kertoo.
Hänen mukaansa asiat menevät monella tunteisiin aina, kun kyseessä ovat eläimet ja eläinten oikeudet.
– Mielestäni sivistysyhteiskunnan on varmistettava lainsäädännöllä, että jokaista tuotanto- tai lemmikkieläintä kohdellaan hyvin ja niiden hyvinvointia kehitetään määrätietoisesti. Itse näen tuotantoeläimet eläiminä, joita kasvattamalla tuotetaan työn ja tuotteiden kautta lisäarvoa. Suomessa voitaisiin todella pahoin, mikäli eläintuotantoa ei olisi. Vastaavasti myös metsästäminen ja kalastaminen on minulle normaalia ja luonnonmukaista toimintaa, Kärnä sanoo.
Metsästys, kalastus ja lihansyönti voidaan Kärnän mukaan nähdä ihmiselle lajityypilliseksi toiminnaksi, jolla eläinten hyvinvoinnin kehittämistä yleensä perustellaan.
– Siltikin on syytä korostaa, että ihminen joka päättää ryhtyä vegaaniksi tai olla käyttämättä turkiksia, ei todellakaan tee mitään väärää, vaan hänenkin näkökulmansa on ymmärrettävä. Ongelmaksi vain muotoutuu, mikäli tällaisten henkilökohtaisten valintojen puitteissa aletaan arvottamaan ja tuomitsemaan muita. Jokainen voi omilla kulutustottumuksiaan ohjata asioita haluamaansa suuntaan, mutta antavatko nämä tottumukset oikeuden muiden leimaamiseen ja vähättelyyn?
Kärnän mukaan maaseutu ja kaupunkialueet ovat Suomessa ajautumassa erilleen.
– Mikäli vaikenemme siitä, millaista elämä maaseudulla on, tulee se edelleen lisäämään kahtiajakoa ja ymmärtämättömyyttä. Ketään ei voi pakottaa hyväksymään mitään, mutta vähintäänkin ymmärtäminen olisi tärkeää. Maaseudun sekä kaupunkien välistä dialogia on välttämätöntä lisätä ja asioista tulisi puhua myös kouluissa.
Kärnä peräänkuuluttaa avoimuutta.
– Jos metsästetään, niin kerrotaan se avoimesti. Jos kasvatetaan tuotantoeläimiä, niin ollaan ylpeitä siitä ja kerrotaan, millaista arki niiden kanssa on. Viimeiset päivät ovat osoittaneet, että olisi vain huomattavasti helpompaa elellä hiljaisuudessa omalla tavallaan, mutta valitettavasti tämä vain lisää ongelmia tulevaisuudessa ja tietyt asiat ajautuvat sen seurauksena ahtaalle. Kaikista tärkeintä kuitenkin on, että pidetään keskustelu asiallisena. Me emme ole luonnosta irrallaan, vaan osa sitä. Olisiko tämän hyväksyminen hyvä lähtökohta ymmärryksen kasvattamiselle? Kärnä sanoo.
